”Kylmä tosiasia on, että tutkimusta ei ole ilman rahoitusta. Tutkimusta edistävät parhaiten kunnossa olevat rahoituskanavat.”
Näin kommentoi yksi Suomen Lääketieteen Säätiön keväällä 2018 tekemän kyselyn vastaajista. Kyselyssä selvitettiin näkemyksiä suomalaisen lääketieteellisen tutkimuksen tilasta. Kyselyyn vastasi 246 lääketieteellistä tutkimusta tekevää lääkäriä ja lääketieteen opiskelijaa.
Valtion tutkimusrahoitus on pienentynyt viime vuosina merkittävästi. 83 % tutkimukseen vastanneista tutkimustyötä tekevistä lääkäreistä kokee, että rahoituksen saaminen kliiniseen tutkimukseen on vaikeaa. Kliinisellä lääketieteen tutkimuksella tarkoitetaan ihmisillä tehtävää tutkimusta, jonka tavoitteena on löytää parannuskeinoja sairauksiin.
82 % kertoo ajankäytöllisten ongelmien hankaloittavan tutkimuksen tekemistä. Tutkimustyön yhdistäminen lääkärin työhön koetaan hankalaksi. Työnantajilta kaivataan lisää joustoa ja arvostusta tutkimustyön tekemiseen.
”Kliinisen työn ja tutkimustyön yhdistäminen on todella haastavaa. Tutkimustyötä ja apurahahakemuksia tehdään vapaa-ajalla pitkien ja kuluttavien työpäivien jälkeen. Osa-aikaisen tutkimustyön tekoon pitäisi olla paremmat mahdollisuudet”, eräs vastaajista kirjoittaa.
Uhkana terveydenhoidon rapautuminen
73 % kyselyyn vastanneista on samaa tai jokseenkin samaa mieltä siitä, että vähenevä tutkimusrahoitus voi laskea lääketieteellisen tutkimuksen tasoa Suomessa.
– Terveydenhoito kehittyy ja potilaiden maailma muuttuu tutkimus kerrallaan. Tutkimuksen heikkenemisen myötä sairaaloistamme katoaa huippuosaaminen. Silloin terveydenhuollon kehitys pysähtyy ja taso laskee, sanoo Suomen Lääketieteen Säätiön puheenjohtaja ja Oulun yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan dekaani Anne Remes.
Kyselyyn vastanneiden mielestä Suomessa ei tehdä riittävästi lääketieteellistä tutkimusta. Erityisesti tutkimusta tekevät lääkärit kokevat myös, ettei tutkimusta arvosteta tarpeeksi. Heistä 82 % kaipaa muutakin kuin taloudellista tukea lääkärin työn ja tutkimustyön yhdistämiseen.
– Kliinistä työtä ja tutkimusta tekevä lääkäri tuo tutkimuksen tulokset parhaiten käytäntöön. Hänellä on tuorein tietotaito tutkimastaan aiheesta, joten tutkija on arvokas resurssi työnantajalleen, Remes muistuttaa.
Tutkija muuttaa maailmaa
Tutkijalääkärin työ nähdään kuitenkin antoisana ja ammattitaitoa kehittävänä. Peräti 99 % tutkimusta tekevistä lääkäreistä on samaa tai jokseenkin samaaa mieltä siitä, että tutkijan työ kehittää osaamista lääkärin työssä. Parhaimmillaan se nähdään innostavana mahdollisuutena muuttaa maailmaa.
”Voi olla ensimmäinen maailmassa, joka saa tietää jotakin uutta”, kirjoittaa yksi vastaaja. ”Tutkiminen säilyttää kliinikon yhteyden lääketieteen teoreettisen pohjaan”, perustelee toinen kiinnostustaan tutkimustyöhön.
Lääketiedettä tukevat säätiöt ovat huomanneet tutkijoiden ahdingon. Remes peräänkuuluttaa tekoja, jotta tutkimuksen arvostus saadaan nousemaan.
– Jaamme huolen tutkimuksen tilasta paitsi tutkijoiden myös monen muun säätiön ja toimijan kanssa. Meidän kaikkien yhteistyötä tarvitaan, jotta muutoksia saadaan aikaan.
Poimintoja kyselyn tuloksista:
- 99 % lääkäreistä kokee, että tutkijan työ kehittää ammattitaitoa lääkärin työssä*.
- 83 % on sitä mieltä, että tutkimusrahoituksen saaminen on vaikeaa*.
- 82 % sanoo, että tutkimustyölle on vaikeaa löytää aikaa lääkärin työn ohella*.
- 82 % sanoo kaipavansa tutkimustyölle muutakin kuin taloudellista tukea*.
- 73 % on sitä mieltä, että vähenevä tutkimusrahoitus voi laskea lääketieteen tutkimuksen tasoa Suomessa*.
- 17 % sanoo lääkäreiden pitävän tutkimusta tekevän lääkärin työtä houkuttelevana*.
* on vastannut olevansa täysin tai jokseenkin samaa mieltä väittämästä
Suomen Lääketieteen Säätiö lukuina:
- Vuonna 2017 Lääketieteen Säätiö myönsi apurahan yli sadalle aloittelevalle tutkijalle.
- Kaikkiaan säätiö rahoittaa vuosittain noin 150 tutkijaa kaikilta lääketieteen aloilta.
- Viimeisen kymmenen vuoden aikana Suomen Lääketieteen Säätiö on tukenut lääketieteen tutkimusta yliopistosairaaloissa ja yliopistoissa yli 20 miljoonaa eurolla.
Lisätiedot:
Anne Remes
Suomen Lääketieteen Säätiön puheenjohtaja
040 518 3692, anne.remes@oulu.fi