Tutkimus selvitti Kuopion ja Oulun yliopistollisten sairaaloiden potilastiedoista vuosilta 2010–2021 työikäisten muistisairauksien ilmaantuvuutta. Yhteensä 12 490 potilaan sairauskertomukset arvioitiin ja luokiteltiin diagnostisten kriteerien mukaisesti.
– Tulos on yllättävä, sillä aiemmin rekisteritutkimusten perustella on arvioitu, että 7000–10 000 suomalaisella työikäisellä olisi etenevä muistisairaus. Rekisteritietoon perustuvat arviot voivat olla suurempia siksi, että mikäli diagnoosikoodia käytetään vastaanottokäynnillä jo sairausepäilyn yhteydessä, se siirtyy rekistereihin, vaikka tautia ei koskaan diagnosoitaisikaan, sanoo tutkimushankkeen päätutkija, apulaisprofessori Eino Solje Itä-Suomen yliopiston tiedotteessa.
– Tämän tutkimuksen vahvuutena on se, että kaikki diagnoosit tarkistettiin retrospektiivisesti manuaalisesti sairaskertomusteksteistä, jolloin aineistosta voitiin poistaa väärät diagnoosit ja myös seuranta-aikana muuttuneet diagnoosit voitiin huomioida.
Tutkijat havaitsivat, että 12 vuoden seurantavälillä muiden muistisairauksien ilmaantuvuus pysyi vakiona, mutta Alzheimerin taudin ilmaantuvuus kasvoi johdonmukaisesti työikäisten joukossa.
– Alzheimerin taudin ilmaantuvuus liki kaksinkertaistui. Tämä ei selity puhtaasti diagnostiikan kehittymisellä ja varhaisemmalla selvittelyihin hakeutumisella, sillä muiden muistisairauksien ilmaantuvuudessa ei havaittu kasvua, toteaa Oulun yliopiston päätutkija ja artikkelin ensimmäinen kirjoittaja, dosentti Johanna Krüger Oulun yliopistosta.
Suomen Lääketieteen Säätiö on tukenut Eino Soljen aiempaa tutkimusuraa palaavan tutkijan apurahalla vuonna 2021. Tuolloin säätiö myönsi 50 000 euron arvoisen apurahan Soljen tutkimukselle Epätyypilliset muistisairaudet – uusin työkaluin varhaisdiagnoosin jäljille.
Lue myös: Eino Solje tutkii, miten työikäisten muistisairaudet saataisiin selville aiemmin