Uutiset | 13/03/2024

Tutkimus: Vatsa-aortan pullistuman hoitomenetelmien valinnalla on vaikutusta pitkäaikaistuloksiin

Vatsa-aortan pullistuma on tauti, joka voi hoitamattomana johtaa äkilliseen kuolemaan. Pullistumaa hoidettaessa valinta eri hoitomahdollisuuksien välillä koostuu useista eri tekijöistä. Seurannassa näillä on vaikutusta kuolleisuuteen ja lisätoimenpidetarpeeseen. Lääketieteen lisensiaatti Tilda Hahl pyrki selvittämään väitöskirjatutkimuksessaan, miten päätökset eri hoitomuotojen välillä vaikuttavat potilaan lyhyt- ja pitkäaikaistulokseen.

Vatsa-aortan pullistuman hoitomenetelmät pohjautuvat perinteiseen avoleikkaukseen ja uudempaan suonensisäiseen stenttigraftihoitoon, jota kutsutaan yleisesti EVAR-hoidoksi. Molemmissa hoitomuodoissa on omat etunsa ja rajoitteensa.

– EVAR-hoito on alun perin kehitelty 1990-luvulla, ja kehitys on edennyt merkittävästi tästä lähtien. Avoleikkaus sen sijaan on pysynyt pitkälti samanlaisena 1950-luvulta lähtien, Tilda Hahl kertoo Tampereen yliopiston tiedotteessa 4.3.2024.

Väitöskirja tuo lisätietoa erityisesti pitkäaikaistulosten osalta

Hahl tutki väitöskirjassaan eri hoitomuotojen vaikutusta vatsa-aortan pullistuman hoitotuloksiin seurannan aikana. Tutkimuksen aineistona käytettiin vuosina 2005–2013 Tampereen yliopistollisessa sairaalassa vatsa-aortan pullistuman vuoksi hoidettuja potilaita. Seurantatietoja kerättiin vuoden 2019 loppuun asti potilasasiakirjoista ja kuvantamistutkimuksista. Työ koostuu neljästä artikkelista, jotka kukin käsittelevät omaa aihepiiriään.

Erityisesti EVAR-hoidon kohdalla toimenpiteen tekijä voi tehdä valintoja esimerkiksi stenttigraftin ominaisuuksien ja suonen sulkumenetelmien suhteen. Lisäksi pullistuman anatomialla on merkittävä rooli siinä, voidaanko standardia EVAR-hoitoa ylipäänsä tarjota.

Tutkimuksen merkittävin aihepiiri liittyikin juuri stenttigraftivalmistajien asettamien anatomisten ohjeiden noudattamiseen.

– Näiden noudattamatta jättäminen oli tutkimusajankohtana varsin yleistä. Tutkimukseni perusteella tämä lisäsi pitkäaikaistuloksissa muun muassa kuolleisuutta ja lisätoimenpiteiden tarvetta. Avoleikkaus vähensi tämän tutkimuksen pohjalta lisätoimenpiteiden tarvetta, mutta kuolleisuuteen sillä ei ollut vaikutusta, Hahl kertoo.

Väitöskirjan keskeiset havainnot tuovat lisätietoa erityisesti pitkäaikaistulosten osalta, joista on saatavilla varsin vähän tutkimustietoa.

Tilda Hahl on valmistunut lääketieteen lisensiaatiksi vuonna 2012 ja työskentelee tällä hetkellä verisuonikirurgian erikoislääkärinä Tampereen yliopistollisessa sairaalassa. Hahlin väitöskirja The impact of clinical decision making on short- and long-term outcome after AAA treatment tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunnassa perjantaina 15.3.2024.

Duodecimin kannustusapuraha

Hahl sai tutkimukselleen Lääkäriseura Duodecimin Kannustusapurahan vuonna 2022. Kannustusapurahan suuruus on 5 000 euroa.

Kannustusapuraha on tarkoitettu nuorille väitöskirjan tekijöille. Hakemus arvioidaan tutkimussuunnitelman ja aiempien ansioiden perusteella.

Kannustusapurahoja myöntävät Suomen Lääketieteen Säätiö ja Duodecim – Lääketieteen Säätiö lääketieteen ja hammaslääketieteen opiskelijoille ja lisensiaateille ja Suomalaisen Lääkäriseura Duodecim ja Lydia ja K.G. Lindbergin Duodecim-säätiö lääketieteen opiskelijoille ja lisensiaateille.

Kannustusapurahan voi käyttää harkitsemallaan tavalla tutkimusta edistämään. Se myönnetään vain kerran, eikä sitä myönnetä ennen hakuajan päättymistä väitelleille.

Lahjoita lääketieteen tutkimukseen