Sydänsähkökäyrä eli EKG on rintakipupotilaan rutiinitutkimus, joka on nopeasti saatavilla eri terveydenhuollon yksiköissä. Sydäninfarktin ”työdiagnoosi” tehdään yleensä jo ensimmäisestä rintakipupotilaalta otetusta EKG:sta siinä nähtävien muutosten avulla.
Tampereen yliopisto tiedotti aiheesta 17.4.2024.
EKG:ssa nähtävien ST-muutosten perusteella akuutti sydäninfarkti voidaan jakaa kahteen ryhmään: ST-nousuinfarktiin (STEMI) ja ei-ST-nousuinfarktiin. ST-nousuinfarktissa sydänlihaksen hapenpuutteen eli iskemian aiheuttama sepelvaltimoahtauma yleensä tukkii sepelvaltimon lähes kokonaan. Ahtauman avaaminen pitäisi tehdä mahdollisimman nopeasti. STEMI hoidetaan nykyään pääosin välittömällä pallolaajennuksella.
Mittava tutkimus
Joonas Leivo havaitsi väitöstutkimuksessaan, että diagnoosivaiheessa otetun EKG:n eri muuttujiin (Q-aalto, T-inversio ja iskemia-aste) perustuvalla luokittelulla STEMI-potilaat voidaan jakaa eri ennusteen mukaisiin ryhmiin. Tutkimus tehtiin TAYS Sydänsairaalassa osana monikansallista tutkimusta, jossa oli mukana 10 732 potilasta. Tutkimus oli yksi suurimmista STEMI-EKG-tutkimuksista, joita koskaan on tehty.
– Vastaavia EKG-muutoksia on tutkittu myös aiemmin, mutta nyt vahvistimme tulokset isossa aineistossamme. Vaikka otimme huomioon monia kliinisesti merkittäviä ennusteeseen vaikuttavia tekijöitä, tietyt EKG-muutokset säilyivät itsenäisinä riskitekijöinä huonommalle ennusteelle, Leivo kertoo tiedotteessa.
Leivon tutkimustulosten perusteella välittömän pallolaajennuksen yhteydessä tehdystä rutiininomaisesta trombi-imusta ei ollut hyötyä missään potilasryhmässä, ei edes niillä potilailla, joiden ennuste on EKG-muutosten perusteella jo lähtökohtaisesti huonompi. Nykyiset hoitosuositukset eivät suosittelekaan trombi-imun rutiininomaista käyttöä pallolaajennuksen yhteydessä, koska uusimpien tutkimusten mukaan se ei paranna STEMI-potilaiden ennustetta ja se myös lisää aivoinfarktiriskiä.
– Tällä hetkellä meillä ei ole mitään tapaa parantaa edes korkeimman riskin STEMI-potilaan ennustetta, mutta toivottavasti tulevaisuudessa saamme tähän työkaluja, joita voimme tuoda kliiniseen käyttöön. EKG on luotettava, nopea ja helppo tapa arvioida STEMI-potilaan riskiä huonommalle ennusteelle, ja EKG:hen perustuvaa riskinarviota pitäisi käyttää tulevaisuudessa hyödyksi, kun arvioidaan uusien hoitomuotojen vaikutusta STEMI-potilaan hoidossa, Leivo summaa.
Kannustusapuraha väitöskirjan tekemiseen
Leivo sai tutkimukselleen Suomen Lääketieteen Säätiön kannustusapurahan vuoden 2021 apurahahaussa. Kannustusapuraha on tarkoitettu nuorille väitöskirjan tekijöille. Kannustusapurahan voi käyttää harkitsemallaan tavalla tutkimusta edistämään. Apurahan suuruus on 5 000 €/hakija.
Kannustusapurahoja myöntävät Suomen Lääketieteen Säätiö ja Duodecim – Lääketieteen Säätiö lääketieteen ja hammaslääketieteen opiskelijoille ja lisensiaateille ja Suomalaisen Lääkäriseura Duodecim ja Lydia ja K.G. Lindbergin Duodecim-säätiö lääketieteen opiskelijoille ja lisensiaateille.
LL Joonas Leivo
LL Joonas Leivon kardiologian oppialaan kuuluva väitöskirja Use of the 12-Lead Electrocardiogram in Risk Assessment and in Selecting Thrombectomy for ST-Elevation Myocardial Infarction tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunnassa perjantaina 26.4.2024.