Uutiset | 07/01/2026

Väitös: Ohitusleikkaus voi parantaa elämänlaatua vielä yli vuosikymmenen päästä

Sepelvaltimotauti on yksi merkittävimmistä kansanterveysongelmista Suomessa ja kansainvälisesti. Matti Hokkanen selvitti väitöstutkimuksessaan sepelvaltimoiden ohitusleikkauksen pitkäaikaisvaikutuksia potilaiden elämänlaatuun.

Ohitusleikkaus on vakiintunut hoitomuoto tilanteessa, jossa sepelvaltimot ovat laaja-alaisesti ahtautuneet. Sepelvaltimoiden ohitusleikkaus vähentää kuolleisuutta ja lievittää rintakipua. Sepelvaltimokirurgian pitkän aikavälin vaikutuksista elämänlaatuun on kuitenkin niukasti tutkimusnäyttöä.

Matti Hokkanen toi väitöstutkimuksessaan uutta tietoa siihen, miten sepelvaltimoiden ohitusleikkaus vaikuttaa elämänlaatuun. Lisäksi hän selvitti miten ikä, ylipaino, diabetes ja leikkauksen jälkeiset komplikaatiot vaikuttavat elämänlaadun säilymiseen vuosien kuluessa. Tutkimuksessa seurattiin 508 potilasta, joille tehtiin suunniteltu tai kiireellinen sepelvaltimoiden ohitusleikkaus vuosina 1999–2000.

–  Terveyteen liittyvää elämänlaatua mitattiin ennen leikkausta, vuoden kuluttua ja 12 vuoden jälkeen. Tulosten mukaan suurin osa potilaista kokee elämänlaadun merkittävästi paremmaksi vielä 12 vuotta leikkauksen jälkeen, vaikka elämänlaatu laskeekin jonkin verran ajan myötä, Hokkanen kertoo.

Tutkimustieto auttaa hoidon kohdentamisessa

Nuoremmilla potilailla hyödyt säilyivät parhaiten, kun taas iäkkäämpien potilaiden elämänlaatu laski seurannan aikana enemmän.

Ylipainoisten, diabetesta sairastavien ja komplikaation kokeneiden potilaiden elämänlaatu parani pitkäaikaisseurannassa vähemmän. Ylipainoisilla ja komplikaation kokeneilla elämälaatumittarin pisteet jäivät hieman matalammiksi ja ne myös laskivat nopeammin seuranta-aikana. Diabetesta sairastavilla elämänlaatu oli vuoden kohdalla noussut lähes diabetesta sairastamattomien tavoin, mutta se laski kuitenkin voimakkaammin 12 vuoden aikana.

– Tutkimus auttaa tunnistamaan potilasryhmiä, jotka saavat sepelvaltimoiden ohitusleikkauksesta elämänlaadullista hyötyä eri tavoin. Lisääntynyt tieto edesauttaa kohdentamaan hoitoresurssia tarkemmin ja voi parantaa siten hoidon vaikuttavuutta, Hokkanen sanoo.

Tutkimuksen tuloksista tiedotti Tampereen yliopisto.

Hokkanen työskentelee verisuonikirurgian erikoislääkärinä Sairaala Novassa Jyväkylässä. Hän on saanut tutkimustyöhönsä Suomen Lääketieteen Säätiöltä 5 000 euron kannustusapurahan vuonna 2015.

Kuva: Elina Hokkanen

Lahjoita lääketieteen tutkimukseen