Väitöskirjatutkija Lotta Kemppinen on selvittänyt, miten raskausajan raudanpuuteanemia vaikuttaa äidin ja vastasyntyneen ennusteeseen Suomessa. Samalla hän tarkasteli anemian vaikutuksia äidin psyykkiseen vointiin ja imetyksen kestoon sekä sitä, onko suonensisäinen rautahoito tehokkaampi kuin suun kautta annosteltava hoito anemian korjaamisessa.
Maailman terveysjärjestö (WHO) arvioi, että lähes 40 % raskaana olevista naisista kärsii raskausajan anemiasta, jonka yleisin syy on raudanpuute. Suomessa lievästä raudanpuuteanemiasta kärsii arviolta noin 10–20 % odottajista ja keskivaikeasta tai vaikeasta noin 5 %. Anemiaa hoidetaan rautavalmisteilla joko suun kautta tai suonensisäisesti. Vaikeissa tapauksissa voidaan tarvita verensiirtoa.
Kansainväliset tutkimukset ovat aiemmin liittäneet raskausajan anemian raskauden ja synnytyksen aikaisiin komplikaatioihin.
Merkittävä vaikutus äidin ja vastasyntyneen ennusteeseen
Kemppisen väitöstutkimuksen mukaan odottajan keskivaikea tai vaikea anemia (hemoglobiini <100 g/l) lisäsi riskiä ennenaikaiseen synnytykseen ja sikiön kasvuhidastumaan. Lisäksi se kasvatti äidin riskiä synnytyksen jälkeisille tulehduksille ja pidensi sairaalassaoloaikaa synnytyksen jälkeen.
Sen sijaan odottavan äidin anemia ei tutkimuksen mukaan ole yhteydessä hänen masennus- tai ahdistuneisuusoireisiinsa raskausaikana tai synnytyksen jälkeen. Se ei myöskään lyhennä imetyksen kestoa.
Hoitomuotojen vertailussa suonensisäinen rautahoito nosti hemoglobiiniarvoa tehokkaammin kuin suun kautta annosteltava rautahoito. Vaikutus ei kuitenkaan heijastunut äidin ja vastasyntyneen vointiin tai ennusteeseen.
– Raskausajan anemia koskettaa merkittävää osaa raskaana olevista naisista Suomessa huolimatta kattavasta neuvolan hemoglobiiniseulonnasta ja rautahoitosuosituksesta. Tutkimuksemme mukaan raskausajan keskivaikea ja vaikea anemia vaikuttaa merkittävästi äidin ja vastasyntyneen ennusteeseen myös Suomessa, Kemppinen kertoo.
Hän painottaakin, että oikea-aikainen ja tarkoituksenmukainen anemian hoito on raskausaikana tärkeää, jotta äidin ja vastasyntyneen ennustetta voidaan parantaa. Suurimmalle osalle raudanpuuteanemiasta kärsivistä odottajista riittää hoidoksi suun kautta annosteltu rauta.
Väitöstutkimuksen tuloksista tiedotti Turun yliopisto.
Kemppinen on saanut tutkimukseensa Suomen Lääketieteen Säätiön eka-apurahan (2 500 euroa) ja Lääkäriseura Duodecimin kannustusapurahan (5 000 euroa).
Valokuva: Tommaso Novi