Suomessa ainakin yli 800 000 miljoonaa ihmistä kärsii jonkinasteisesta kuulonalenemasta. Heitä ei kuitenkaan nykyisin pystytä kuntouttamaan tarpeeksi hyvin – eivätkä kaikki potilaat edes hakeudu hoitoon. Pulmana ovat myös terveydenhuollon niukat resurssit ja pitkät hoitojonot.
Näiden ongelmien ratkaisemiseen tähtää TrueHear-innovaatio, jota Itä-Suomen yliopiston professori, ylilääkäri Aarno Dietz tiimeineen kehittää. Kyseessä on digitaalinen palvelualusta, jolla kuka tahansa voi mitata kuulonsa ilman ammattilaisen apua.
– Yli 90 prosenttia käyttäjistä suoriutuu alustan käytöstä omatoimisesti, Dietz kertoo.
Innovaatio tukee kuulovikojen diagnosointia, seulontaa ja hoitoa. Sille on tarvetta, sillä ongelman odotetaan yleistyvän: ennuste on, että vuoteen 2050 mennessä joka kymmenes ihminen on kuulonkuntoutuksen tarpeessa. Dietzin mukaan syynä ovat väestön ikääntyminen ja yleinen melualtistus, jota aiheuttavat esimerkiksi nappikuulokkeet.
– Meillä ei ole henkilökuntaa, jolla pystyisimme sitä potilasmäärää hoitamaan. Siksi meidän pitää automatisoida prosesseja, hän toteaa.
Askel kohti yksilöllistä, vaikuttavaa hoitoa
Miten TrueHear sitten toimii? Kyseessä on itsepalvelupiste, jolla ihminen voi tehdä kuulontutkimuksen arkielämää muistuttavissa olosuhteissa – ja selvittää, miten hyvin hän pystyy käymään keskustelua esimerkiksi kahvilan tai ruokalan hälinässä. Mittaus tehdään älykkäitä algoritmeja hyödyntävällä digialustalla.
Menetelmä täydentää nykyistä, noin vuosisadan käytössä ollutta piippaustestiä, joka ei vastaa arkipäivän kuunteluolosuhteita.
– Se olisi sama kuin mittaisimme näköä ainoastaan pimeässä komerossa, jossa siellä täällä ilmaantuisi heikkoja valopilkkuja, Dietz havainnollistaa.
Alusta tukee kuulonhuoltoa monipuolisesti: se auttaa arvioimaan kuntoutuksen hyötyjä, ennustamaan kuulovian etenemistä ja tukee uusien hoitojen kehittämistä mahdollistamalla kuulotietoaltaan perustamisen. Lisäksi sillä pystytään optimoimaan kuulokojeiden ja sisäkorvaistutteiden säätöjä. Tämä kaikki voi lisätä potilaiden motivaatiota hoitoon.
Dietz arvioi, että kuntoutuksen piirissä on Suomessa vain noin puolet potilaista, joilla on elämää haittaava kuulonalenema – ja ainoastaan joka kolmas kokee saavansa kuulokojeesta todellista hyötyä. Tätä saattavat selittää esimerkiksi laitteen väärät asetukset.
– Voimme mitata, miten paljon kuuloapuväline oikeasti tuo arkipäivän tilanteisiin apua.
Hoitamaton kuulonalenema lisää riskiä dementiaan
Elämää haittaava kuulonalenema yleistyy jyrkästi noin 50 ikävuodesta eteenpäin. Hoitamattomana se voi esimerkiksi heikentää aivoterveyttä ja saada ihmisen eristäytymään.
– Tehokkaalla kuulonkuntoutuksella voidaan mahdollisesti pienentää dementiariskiä, Dietz huomauttaa.
Terveydenhuoltoon palvelualusta tuo tehokkuutta ja säästöjä. Dietz arvioi, että noin puolet kuulontutkijan työajasta kuluu mekaanisiin mittauksiin. Jos niitä automatisoidaan, aikaa vapautuu muihin tehtäviin: esimerkiksi kuulokojeiden säätämiseen ja potilaiden kouluttamiseen.
Keksinnön juuret ovat Dietzin yli 25-vuotisessa kokemuksessa kuulopotilaiden hoidosta sekä hänen työssään uusien kuulontutkimusmenetelmien kehittämiseksi. Projektissa on mukana myös fysiikan, neurotieteiden, akustiikan ja ohjelmistokehityksen osaajia.
– Monitieteellisyys ja hyvä tiimi ovat tässä avainsanat, Dietz kiteyttää.
Innovaatiota on helppo soveltaa kansainvälisesti
TrueHear-alustalle on haettu patenttia, ja mahdollisuutta sen kaupallistamiseen selvitetään Business Finlandin rahoituksella. Innovaatiota pilotoidaan Pohjois-Savon hyvinvointialueella, ja sen kustannusvaikutuksista kerätään lisää tietoa.
Dietzin mukaan alustan sovellusmahdollisuudet ovat laajat: se sopii eri ikäryhmille aina 8-vuotiaista alkaen. Sillä voidaan kartoittaa meluvaurioita vaikkapa armeijassa ja työterveyshuollossa.
Lisäksi se on helppo muokata eri terveydenhuoltojärjestelmiin sekä eri kieli- ja kulttuuriympäristöihin. Parempaa diagnostiikkaa ja hoitoa kuulonalenemaan tarvitaan, sillä siitä aiheutuu globaalisti noin 800 miljardin euron kustannukset.
– Palvelulle on selkeä tarve lähes kaikissa maissa, Dietz toteaa.
Tutustu TrueHeariin tarkemmin!
Professori Aarno Dietz on yksi kolmesta kärkiehdokkaasta Pohjolan lääketieteen innovaatiopalkinnon saajaksi. Palkinto jaetaan Helsingin Lääkäripäivillä tammikuussa 2026.
Kuva: Raija Törrönen