Korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoislääkäri, dosentti Sanna Toppila-Salmi sai Suomen Lääketieteen Säätiön apurahan vuonna 2013. Hänen tutkimusaiheenaan oli epiteeli ja mikrobisto tulehduksellisissa hengitystiesairauksissa eli miten luonnollinen altistuminen koivun siitepölylle ja koivun siitepölyn siedätyshoito muuttavat nenän limakalvojen pinnan geenien luentatuotteita ja mikrobeja.
– Havaitsimme, että siedätyshoidon aloittaneilla potilailla nenän limakalvot normalisoituivat ja alkoivat muistuttamaan terveitä verrokkeja. Myös potilaiden omat kokemukset tukivat näitä tuloksia: pistoksina annettu siedätyshoito helpotti allergiaoireita jo ensimmäisenä keväänä, Toppila-Salmi kertoo.
Väitelleille erikoislääkäreille suunnattu 100 000 euron suuruinen kolmevuotinen hankeapuraha auttoi Toppila-Salmea oman tutkimusryhmän perustamisessa. Tutkimus tuotti tärkeitä havaintoja, jotka auttavat ymmärtämään allergioita ja siedätyshoitoa paremmin.
Toppila-Salmen mukaan hengitystiesairauksien tutkimus on tärkeää niiden yleisyyden vuoksi. Jonkintasoista allergiaa sairastaa noin joka kolmas suomalainen, astmaa noin joka kymmenes.
– Allergia on hyvin yleinen, koko elämän mittainen sairaus, jonka vakavuus vaihtelee paljon. Kohtaan työssäni HUSin Iho- ja allergiasairaalassa paljon potilaita, joista osalla on hyvin hankalia, elämänlaatua haittaavia allergiaoireita. Onneksi meillä on nykyään paljon hyviä lääkehoitoja, siedätyshoitoja sekä kokeellisia hoitomuotoja, joilla voimme helpottaa potilaiden oloa, Toppila-Salmi kertoo ja kiittelee potilaiden aktiivisuutta tutkimuksiin osallistumisessa.
Säätiöiden tuki turvaa tutkimuksen
Suomen Lääketieteen Säätiön apuraha osui Toppila-Salmen uralla oikeaan vaiheeseen. Kyseessä oli ensimmäinen tuntuva apuraha, joka mahdollisti suunnitelmallisuuden ja turvasi kolmevuotisen tutkimuksen.
– Olin juuri valmistunut dosentiksi ja perustanut tutkimusryhmän Helsingin yliopistoon. Apurahan turvin pystyin jäämään osa-aikaisesti tutkijaksi ja keskittymään tutkimusryhmän johtamiseen. Samalla pystyin sitoutumaan myös ohjaustyöhön eli tukemaan väitöskirjatutkijoita omalla tutkijapolullaan, Toppila-Salmi kuvailee.
Koivun siitepölyallergia oli Toppila-Salmen mukaan tärkeä lähtökohta hänen uralleen. Allergioiden lisäksi hän tutkii tänä päivänä laaja-alaisesti erilaisia allergiaan läheisesti liittyviä sairauksia, tulehdusmekanismeja ja yliherkkyyksiä.
– Olen mukana hankkeissa, joissa tutkitaan muun muassa tulehduskipulääkeyliherkkyyttä, tyypin 2 astmaa ja kroonista rinosinuiittia, näiden sairauksien syntymekanismeja ja erilaisia hoitomuotoja. Mukana on toista sataa potilasta, minkä lisäksi FinnGen-tutkimuksen avulla selvitetään sairauksien geenivariantteja biopankkinäytteitä hyödyntämällä, Toppila-Salmi kertoo ja paljastaa palanneensa tänä vuonna kokopäiväiseen lääkärintyöhön muun muassa koronaosastolle.
Apurahan vaikutus näkyy konkreettisesti myös Toppila-Salmen julkaisuissa, joiden määrä oli ennen vuotta 2013 vielä vaatimaton kokopäiväisen lääkärin työn vuoksi. Siirryttyään osa-aikaiseksi tutkijaksi on julkaisumäärä kohonnut merkittävästi: esimerkiksi vuonna 2020 Toppila-Salmi oli mukana 38 julkaisussa.
Toppila-Salmen mukaan säätiörahoitus on aloitteleville tutkijoille tärkeä ponnahduslauta.
– Apuraha on nuorille lääkäritutkijoille erityisen tärkeä, sillä se mahdollistaa tutkimukseen keskittymisen ja verkostojen kasvattamisen. Rahoitusta on helpompi saada myöhemmin myös muilta tahoilta, kun näyttöä on kertynyt. En olisi tässä pisteessä ilman Suomen Lääketieteen Säätiön tukea.
Lue myös vuonna 2015 julkaistu artikkeli Toppila-Salmen apurahatutkimuksesta!