Uutiset | 20/02/2024

Ensimmäinen tutkimus voi sytyttää elinikäisen kipinän

Suomen Lääketieteen Säätiön puheenjohtajan Katriina Aalto-Setälän mukaan lääkärien määrä tutkimuksessa, etenkin perustutkimuksessa, on vähentynyt huolestuttavasti. Siksi apurahat lääketieteen opiskelijoille ja nuorille lääkäreille ovat kullanarvoisia. Aalto-Setälä itse päätyi tutkijaksi jo toisena opiskeluvuonna.

Ei pelkästään työ. Suomen Lääketieteen Säätiön tuoreelle puheenjohtajalle, professori Katriina Aalto-Setälälle tutkimus on aina ollut paljon enemmän, elämäntapa.

— Tutkimus on ollut minulle aina henki ja elämä. Olen iloinen, että minulla on perhe ja lapset. Muutoin olisin voinut hautautua laboratorioon, Aalto-Setälä naurahtaa.

Aalto-Setälän kiinnostus tutkimukseen syttyi lääketieteen opiskelujen ensimmäisenä keväänä, kun hän aloitti syventävät opinnot. Niiden jälkeen hän hakeutui tekemään tutkimusta Helsingin yliopiston geenitekniikan laitokselle, joka oli vastikään perustettu. Geenitekniikka oli tuolloin, 1980-luvun alkupuolella, lapsenkengissä.

— Laboratoriossa tehtiin kaikki itse, dna:n erityksestä alkaen, sillä mitään ei ollut valmiina.

Aalto-Setälää pääsi seuraamaan uuden alan kehitystä alusta alkaen. Se kiehtoi.

— Tutkijana saa olla kuin löytöretkeilijä. Kun lähtee matkaan, eteen voi sattumalta tulla mielenkiintoisia asioita.

Aalto-Setälälle on käynyt niin useasti. Hän teki väitöskirjatutkimuksessaan läpimurron, kun kloonasi ensimmäisen suomalaiseen tautiperimään kuuluvan geenivirheen, familiaalisen hyperkolesterolemian (FH) mutaation. Post doc-tutkijana Yhdysvalloissa hän pääsi ensimmäisten joukossa maailmassa tekemään knockout-hiiriä. Tutkijavierailulla vuonna 2008 San Franciscossa hän oppi nobelisti Shinya Yamanakan laboratoriossa menetelmän, jolla aikuisen ihosoluista saadaan uudelleenohjelmoitua kantasoluja. Neljä vuotta myöhemmin Yamanaka sai Nobelin palkinnon.

— Minulla on ollut hyvä onni. Olen usein sattumalta ollut oikeassa paikassa oikeaan aikaan, Aalto-Setälä toteaa.

Kantasolututkimuksen pioneeri

Kun Aalto-Setälä palasi Suomeen post doc -kauden jälkeen, tutkimus jäi hetkeksi taka-alalle, sillä erikoistuminen, lasten syntymät ja perheen arki veivät veronsa. Oman tutkimusryhmän Aalto-Setälä perusti vuonna 2005, kun Tampereen yliopistossa aloitti toimintansa uusi solu- ja kudostutkimuskeskus Regea. Professori Outi Hovatta toi sinne Ruotsista ensimmäiset alkion kantasolut.

Aalto-Setälä, joka oli jo pitkään tutkinut sydän- ja verisuonisairauksia, alkoi oman ryhmänsä kanssa erilaistaa alkion kantasoluista sydänsoluja. Kolme vuotta myöhemmin hän tuotti Yamanakan laboratoriossa saatujen oppien perusteella ensimmäiset iPS-kantasolulinjat, minkä jälkeen tutkimus keskittyi niihin.

— Pystyimme ensimmäisenä maailmassa osoittamaan, että perinnöllinen sydänsairaus, pitkä QT-oireyhtymä, näkyy myös potilaasta tehdyssä iPS-soluviljelmässä, Aalto-Setälä kertoo.

Nykyisin iPS-solujen valmistamiseen tarvitaan vain verinäyte, josta otetaan valkosolut. Niihin viedään plasmidit, jotka sisältävät solujen uudelleenohjelmointiin tarvittavat geeni. Tämän jälkeen valkosolut alkavat muuttua alkion kantasolujen kaltaisiksi.

— Noin 3-4 kuukaudessa esimerkiksi sinusta saataisiin tehtyä oma iPS-kantasolulinja, Aalto-Setälä kertoo.

Kantasolut voidaan erilaistaa laboratoriossa edelleen sydänsoluiksi. Tällöin solut alkavat sykkiä laboratoriomaljalla oikean sydämen tavoin.
Aalto-Setälä uskoo, että tulevaisuudessa hankalissa sydänsairauksissa potilaan iPS-solujen avulla voidaan räätälöidä lääkitystä.

— Olemme esimerkiksi osoittaneet, että perinnöllisessä CPVT-rytmihäiriösairaudessa potilaan iPS-soluista erilaistetuissa sydänsoluissa ilmenee ihan sama rytmihäiriö kuin sydämessä. Myös lääkkeen vaikutus ilmenee soluissa samalla tavoin.

Miten nuoret lääkärit innostuisivat tutkimuksesta?

Aalto-Setälää on viime aikoina pohtinut, miten nuoret lääkärit saataisiin kiinnostumaan tutkimuksesta. Perustutkimuksen parissa työskentelevien lääkärien määrä on romahtanut. Hänen 15 hengen tutkimusryhmässään on vain kaksi lääkäriä.

—Olisi hirveän tärkeää, että lääkärit ovat mukana myös perustutkimuksessa. Siten tutkimuksen yhteys terveydenhuollon arkitodellisuuteen ei pääse katoamaan, Aalto-Setälä sanoo.

Aalto-Setälän mukaan laboratorioon ja perustutkimuksen pariin kannattaisi houkutella nuoret lääketieteen opiskelijat jo varhain, ensimmäisinä opiskeluvuosina.

— Kun nuori lääketieteen opiskelija lähtee esimerkiksi kesätöihin tutkimuslaboratorioon, sitä kautta voi syntyä innostus.

Lääkäriksi valmistumisen jälkeen, kun pitäisi siirtyä työelämään, kynnys lähteä tutkijaksi on huomattavasti korkeampi. Aalto-Setälän mukaan Suomen Lääketieteen Säätiön tutkimusapurahat lääketieteen opiskelijoille ja nuorille lääkäreille ovat kullanarvoisia. Ne voivat rohkaista tutkijanpolulle.

— Summat ovat euromääräisesti pieniä, mutta psykologisesti tärkeitä. Apuraha osoittaa, että arvostetaan sitä, mitä nuori tutkija tekee.

Aalto-Setälä itse on pyrkinyt joka vuosi palkkaamaan ryhmäänsä opiskelijoita kesätyöntekijöiksi. Vaikka kesä kuluu lähinnä menetelmien harjoitteluun ja tutustumiseen, hän toivoo, että kesätyön kautta joku saisi kipinän jatkaa tutkimuksen parissa.

—Nuorten tukeminen on ainoa konsti, jolla saamme jatkossakin Suomeen tutkijoita.

Kannattaa olla avarakatseinen

Aalto-Setälä toivoo, että nuoret tutkijat lähtisivät avoimin mielin etsimään omia polkujaan.

— Kannattaa olla avarakatseinen kaikessa mitä tekee. Jos on koko ajan vain yhdessä paikassa, todellisuus kaventuu. Kannattaa tavata monenlaisia ihmisiä ja tehdä kaikenlaista.

Tähän Aalto-Setälä on itse pyrkinyt. Hän on tutkimusvierailuilllaan saanut uutta tietoa, uusia yhteyksiä ja uusia menetelmiä, mutta välillä myös konkreettisia tutkimuskohteita, kuten Rockefellerin yliopistosta ApoE-knockout-hiiriä ja Gladstone-instituutista iPS-soluja.

— Olen hieman kritisoinut nuoria liiasta suunnitelmallisuudesta. Itse vain päätin aikoinaan lähteä jonnekin katsomaan, mitä siellä tehdään. Koskaan ei voi tietää, missä ja milloin tapahtuu jotain uutta ja merkittävää.

Aalto-Setälä kokee, että tutkimusryhmän johtamisessa parasta on, että saa toimia nuorten tutkijoiden kanssa ja ohjata heitä.

— Annan aika vapaat kädet, jos nuorella tutkijalla on omia ideoita ja ajatuksia. On kiva nähdä, miten innostuneita he ovat.

Aalto-Setälän mukaan tutkimuksessa on hienoa, kun voi löytää uutta ja viedä lääketiedettä eteenpäin. Hiljattain hänen ryhmänsä havaitsi solukokeissa, että yksi jo nykyisin käytössä oleva lääkeaine voisi suojata sydäntä iskemiassa. Parhaillaan tutkijat etsivät rahoitusta, jotta tätä voitaisiin testata potilailla.

Tärkein motivaatio tutkimuksen tekemiseen Aalto-Setälän mukaan tulee kliinisen työn kautta. Hän on koko tutkijanuransa ajan työskennellyt sivutoimisesti kardiologian erikoislääkärinä, nykyisin päivän viikossa, jotta kontakti potilaisiin säilyy.

— Tutkimukseni on perustutkimusta, jonka tulokset näy heti klinikassa, mutta lopullinen tavoitteeni on, että potilaani hyötyisivät siitä.

Lääkärien perustama säätiö

Säätiöiden merkitys lääketieteellisen tutkimuksen rahoittajana on viime vuosina nopeasti kasvanut. Valtion tutkimusrahoitusta (VTR) lääkärien tekemään tutkimukseen on enää vähän jaossa.

— VTR-tutkimusrahoitus on laskenut kuin lehmän häntä. Ei sen varaan pysty tutkimusta rakentamaan, Aalto-Setälä toteaa.

Aalto-Setälän mukaan Suomen Lääketieteen Säätiön merkitys on suuri, sillä se myöntää tutkimusrahoitusta juuri lääkäreille ja hammaslääkäreille. Apurahoja on räätälöity siten, että lääkärin olisi mahdollisimman helppo hyödyntää niitä kliinisen työn ohessa.

— On alkuvaiheen apurahoja nuorille tutkijoille, mutta myös isompia rahoituksia tutkimusryhmän perustajille ja tutkimusryhmille. Lisäksi olemme mukana tänä vuonna alkavassa säätiöiden Aivotuonti-projektissa, jossa tarkoituksena on tuoda yksi suomalainen huippututkija ryhmineen ulkomailta takaisin Suomeen, Aalto-Setälä kertoo.

Säätiöllä on tänä vuonna kampanja, jonka kautta se pyrkii tiedottamaan itsestään ja toiminnastaan erityisesti lääkäreille.

— Epäilen, etteivät kaikki kollegat ole tietoisia, mitä säätiö tekee. Ei myöskään ole kaikkien tiedossa, että säätiö on lääkäreiden itsensä perustama, lääkäriseura Duodecimin alullepanema.

Kampanjan tavoitteena on kannustaa lääkäreitä lahjoittamaan rahaa tutkimukseen vaikkapa syntymäpäiväkeräyksen muodossa tai testamenttilahjoituksena. Esimerkiksi arkkiatri Risto Pelkosen 90-vuotissyntymäpäivän kunniaksi järjestetty lahjakeräys osoitettiin lääketieteelliseen tutkimukseen säätiön kautta.

— Moni ei enää koe tarvitsevansa kukkia tai pystejä. Tällöin voi tehdä arkkiatrin tavoin ja osoittaa lahjan säätiölle lääketieteelliseen tutkimukseen. Siten voi tukea uusien lääkärisukupolvien tutkimusta.

Aalto-Setälän mukaan on tärkeää, että Suomen Lääketieteen Säätiö myöntää rahoitusta laajasti kaikille lääketieteen aloille, ei vain tietylle erikoisalalle.

— Koen, että on tärkeää tukea eri alojen tutkimusta. Lääketieteessä ei voi koskaan tietää, mikä on viiden vuoden päästä tärkeää, Aalto-Setälä toteaa.

Teksti: Mari Heikkilä

Kuva: Silja Viitala

Katriina Aalto-Setälä

Suomen Lääketieteen Säätiön puheenjohtaja 1.1.2024 alkaen.
Työ: professori ja erikoislääkäri, Tampereen yliopisto ja Tays Sydänsairaala.
Koulutus: LL 1986, LT 1989, dosentti 1995, Helsingin yliopisto, sisätautien erikoislääkäri 1999, kardiologian erikoislääkäri 2002, Tampereen yliopisto.
Harrastukset: kulttuurin kuluttaminen, lenkkeily, koiran ulkoilutus, purjehdus, mökkeily.

 

 

Lahjoita lääketieteen tutkimukseen