Podcast | 25/03/2022

Ilmastokriisi vaikuttaa haitallisesti myös suomalaisten terveyteen

Vaikka suomalaiset usein toivovat kesähelteitä, todellisuudessa pitkät hellejaksot aiheuttavat satoja kuolemia ja sairauskohtauksia. Ilmastonmuutos lisää myös esimerkiksi liukastumistapaturmia, siitepölyhaittoja, punkkien levittämiä tauteja, kaupunkitulvia, rakennusten kosteusvaurioita, metsäpaloja ja myrskyjä.

Helleaaltoja, äärimmäisen kylmää, myrskyjä, kaupunkitulvia ja lumi-inferno — ilmastokriisin vaikutukset näkyvät myös Suomessa. Mihin meidän pitää varautua, mitä on odotettavissa? Ilmastokriisiä ja sen terveyshaittoja pohtivat Suomen Lääketieteen Säätiön Tulevaisuuden lääketiedettä -podcastissa tiedetoimittaja Mari Heikkilän kanssa kansanterveystieteen professori Jouni Jaakkola ja ympäristöepidemiologian professori, THL:n johtava tutkija Timo Lanki. Osa 1/2: Mitä muutoksia on jo tapahtunut Suomessa ja miten ne vaikuttavat meidän terveyteemme? Podcastin jatko-osa (2/2) ilmestyy viikolla 13. Siinä keskustellaan ilmastokriisin maailmanlaajuisista vaikutuksista, millä tavoin ilmaston lämpenemiseen pitäisi varautua Suomessa ja mitä jokainen meistä voisi tehdä.

 

Maapallon keskilämpötila on ihmistoiminnan vuoksi noussut yhden asteen teollistumisen alkuajoilta 1800-luvun lopulta. Muutos ei kuitenkaan ole edennyt tasaisesti. Lämpenemisen on havaittu kiihtyneen etenkin pohjoisella pallonpuoliskolla.

“Pohjoisimmassa osassa Suomea ilmaston lämpeneminen on kaksin—kolminkertaista. Muutos on ollut nopea”, toteaa Oulun yliopiston kansanterveystieteen professori Jouni Jaakkola.

Pohjoisimmassa osassa Suomea ilmaston lämpeneminen on kaksin—kolminkertaista.

Suomalaiset saattavat herkästi ajatella, ettei ilmaston lämpeneminen täällä kylmässä Pohjolassa ole mikään haitta, mutta ilmastonmuutos sisältää paljon muutakin.

“Suurimmat haitat tulevat äärimmäisistä sääilmiöistä. Helleaallot ovat jo yleistyneet Suomessa. Sadannassa yleistyvät kerralla tulevat todella suuret vesimäärät, jotka aiheuttavat hulevesitulvia kaupungeissa”, kertoo Itä-Suomen yliopiston ympäristöepidemiologian professori, THL:n johtava tutkija Timo Lanki.

Monet ääri-ilmiöt, kuten myrskyt ja tulvat lisääntyvät. Ilmastokriisi vaikuttaa myös lumimääriin — ne saattavat joissain alueilla Suomessa kasvaa, sillä talvisin pilvisyys ja sateet lisääntyvät. Toisaalta Etelä-Suomessa koko talvi saattaa kohta olla pimeä, lumeton ja sateinen, mikä voi lisätä ihmisten masennusoireilua.

Helteen terveysriskejä ei kunnolla tiedosteta

Suomalaiset tyypillisesti odottavat kesähelteitä, mutta todellisuudessa jokaisella hellejaksoilla kuolee huomattava määrä ihmisiä.

“Pitkien, useamman viikon helleaaltojen aikana tulee useampi sata kuolemaa. Onhan se Suomen mittakaavassa tosi merkittävä määrä, kun mietitään ympäristön terveysvaikutuksia. Vielä kun ottaa huomioon, että periaatteessa nämä kuolemat olisi ehkäistävissä”, Lanki toteaa.

Ongelmana on, että Suomessa ei riittävästi tiedosteta kuuman terveysriskejä. Suurimmassa riskissä ovat ikääntyneet ja kroonisia sairauksia sairastavat. Kuolemien lisäksi helle aiheuttaa erilaisia sairauskohtauksia.

Pitkien, useamman viikon helleaaltojen aikana tulee useampi sata kuolemaa.

“Sydän- ja verisuonisairauksia, hengitystiesairauksia ja neurologisia muistisairauksia sairastavat ovat herkimpiä helteen terveyshaitoille”, Jaakkola kertoo.

Toisaalta viimeaikaisten tutkimusten perusteella helteet vaikuttavat haitallisesti lähes sairauteen kuin sairauteen. Sairaus ja lääkitykset voivat vaikuttaa esimerkiksi lämmön aistimiseen, lämmönsäätelykykyyn ja itsestä huolehtimiseen.

Helteen terveyshaittoja voidaan estää tehokkaasti pitämällä sisälämpötilat riittävän matalina — eli ilmastointilaitteille tulee Suomessa tulevaisuudessa yhä enemmän käyttöä.

Siitepölykaudet voimistuvat, punkkitaudit leviävät

Ilmaston lämpenemisellä on myös monia epäsuoria vaikutuksia. Esimerkiksi liukastumistapaturmat ovat jo lisääntyneet, sillä lähellä nollaa olevat talvikelit yleistyvät. Keväällä siitepölykauden pitenemisen, siitepölyn tuoton kasvun ja kasvillisuuden leviämisen myötä siitepölyaltistuksista tulee aiempaa voimakkaampia ja monimuotoisempia, jolloin haittavaikutuksia syntyy enemmän.

“Jossain määrin hälyttävä on havainto, jonka teimme pääkaupunkiseudun aineistolla. Havaitsimme, että tiettyjen puulajien siitepölyhuiput lisäävät kuolleisuutta hengityselin- ja sydänsairauksista kärsivillä”, Jaakkola kertoo.

Siitepölyt ovat myös esimerkki siitä, että ilmastonmuutos ei ole mikään tulevaisuuden asia — vaan muutos tapahtuu koko ajan.

“Koivun siitepölyssä tämä on jo haivattu. Siitepölykausi on aikaistunut ja siitepölymäärät kasvaneet”, Lanki toteaa.

Siitepölyaltistuksista tulee aiempaa voimakkaampia ja monimuotoisempia, jolloin haittavaikutuksia syntyy enemmän

Ilmastokriisi vaikuttaa punkkien levinneisyyteen ja lisää niiden välittämiä tauteja. Myös muut eläinten välittämät taudit, kuten myyräkuume, jänisrutto ja lintuinfluenssa, voivat yleistyä.

“Puutiaisvälitteiset taudit, borrelioosi ja puutiaisaivokuume, ovat selviä ilmastonmuutoksen indikaattoreita. Ne ovat levinneet pohjoiseen ja tautitapaukset ovat yleistyneet alueilla, joilla niitä ennestään on ollut. Tulee myös uusia tauteja”, Lanki kertoo.

Puutiaisvälitteiset taudit, borrelioosi ja puutiaisaivokuume, ovat selviä ilmastonmuutoksen indikaattoreita.

Muita ilmastokriisin haittavaikutuksia, jotka tulevat näkymään yhä selvemmin myös Suomessa, ovat kuivuuden aiheuttamien metsäpalojen lisääntyminen sekä runsaan sadannan aiheuttamat tulvat ja rakennusten kosteusvauriot. Toisaalta myös ilmastonmuutoksen aiheuttamat globaalit haasteet, kuten ongelmat ruoantuotannossa, tiettyjen alueiden muuttuminen asumiskelvottomiksi, vesipula ja muuttoliike, näkyvät myös Suomessa.

 

Lauantaina 26.3. on WWF:n maailmanlaajuinen ympäristötapahtuma Earth Hour klo 20.30-21.30. Valojen sammuttaminen on symbolinen ele, jolla osoitetaan huomio vakavalle asialle: ilmastonmuutoksen kiihtymiselle ja luonnon monimuotoisuuden köyhtymiselle. Lue lisää: https://wwf.fi/earthhour/

 

Teksti: Mari Heikkilä

 

Lahjoita lääketieteen tutkimukseen