Lääkärien mahdollisuudet tutkimustyöhön näyttäisivät parantuneen. Tämä selviää kyselystä, jonka Suomen Lääketieteen Säätiö toteutti apurahatutkijoille toukokuussa 2026.
Yli puolet (56 %) kyselyyn vastanneista lääkäreistä arvioi, että edellytykset tehdä tutkimusta ovat kolmen viime vuoden aikana lisääntyneet.
– Tämä on jo toinen vuosi peräkkäin, kun kuulemme vastaavanlaista viestiä. Se on hieno uutinen. Suomen on tärkeää huolehtia siitä, että tieteellinen ura houkuttelee jatkossakin nuoria lääkäreitä. Vain siten saamme tuoreimman tutkimustiedon nopeasti potilaiden hyödyksi, toteaa Suomen Lääketieteen Säätiön hallituksen puheenjohtaja, professori Katriina Aalto-Setälä.
Näin tutkijanuran vetovoimaa voitaisiin lisätä
Tilanne ei ole silti vielä ideaali: 21 prosenttia vastaajista koki tutkimustyön edellytysten menneen huonompaan suuntaan, ja 23 prosenttia raportoi niiden säilyneen ennallaan. Jarruiksi mainittiin tuttuun tapaan ajanpuute (81 %), kliinisen työn kuormitus (58 %) ja rahoituksen riittämättömyys (58 %).
Myönteistä oli, että hieman aiempaa pienempi joukko (19 %) ilmoitti merkittäväksi esteeksi hallinnolliset tekijät, byrokratian ja luvituksen.
– Tämän voi tulkita niin, että tilanteen helpottamiseksi on tehty oikeansuuntaisia toimia. Eduskunta esimerkiksi hyväksyi viime syksynä toisiolain muutokset. Tutkimusystävällisen ympäristön luominen lainsäädännön keinoin ja byrokratiaa vähentämällä on ehdoton edellytys sille, että Suomi voi nousta houkuttelevaksi kohdemaaksi esimerkiksi kansainvälisille lääketestauksille, Aalto-Setälä muistuttaa.
Vastaajilla oli myös näkemyksiä siitä, miten tutkijanuran vetovoimaa voitaisiin lisätä. Tärkeimmiksi toimenpiteiksi nousivat pitkäjänteinen rahoitus (84 %) ja parempien mahdollisuuksien tarjoaminen lääkärin ja tutkijan työn yhdistämiseen (82 %).
”Olisi hienoa, jos tunnistettaisiin tarve rahoittaa myös osa-aikaista tutkimuksen tekoa. Monet apurahat on suunnattu täyspäiväisille tutkijoille enkä voi niitä edes hakea”, kirjoittaa yksi hakijoista.
Koulutusta kaivataan tilastoista ja tekoälystä
Yliopistot voivat tukea nuoria tutkijoita uran alkumetreillä monin tavoin. Valtaosa vastaajista (54 %) kokee, että oma yliopisto on tarjonnut riittävästi teoreettista koulutusta kirjoittamiseen ja muihin tutkijalle tarpeellisiin taitoihin.
Avoimissa vastauksissa moni kuitenkin harmitteli esimerkiksi sitä, että tiedot kursseista tulevat kliinistä työtä tekevän lääkärin näkökulmasta liian myöhään. Myös etäkursseja toivottiin lisää. Koulutusta kaivataan muun muassa tilastollisten menetelmien hyödyntämiseen, suurten aineistojen analysointiin, artikkeleiden kirjoittamiseen, tekoälyn eettiseen käyttöön ja apurahojen hakemiseen.
– Säätiö pyrkii osaltaan vastaamaan näihin toiveisiin. Esimerkiksi viime keväänä järjestimme apurahansaajille tekoälykoulutuksen, ja se sai innostuneen vastaanoton. Jatkoa koulutukselle on jo suunnitteilla, Aalto-Setälä kertoo.
Lisäksi avoimissa vastauksissa nousi esiin, että olisi tärkeää päästä tutustumaan tutkimustyöhön jo lääkärinopintojen alkuvaiheessa.
”Kaipaisin enemmän tieteeseen ja tutkimukseen liittyviä kursseja perusopintoihin. Kaikkien lääkäreiden tulisi osata tulkita tieteellisiä tutkimuksia”, kirjoittaa yksi apurahanhakijoista.
Säätiö vastaanotti lähes 800 hakemusta
Kyselyyn vastasi 650 lääkäritutkijaa, jotka hakivat säätiöltä rahoitusta toukokuussa. Hakuprosessi sai vastaajilta hyvät arviot: 95 prosenttia piti sitä selkeänä tai erittäin selkeänä, ja myös infotilaisuutta kiiteltiin. Parannuksia taas ehdotettiin esimerkiksi hakemuksen täyttämiseen liittyviin ohjeistuksiin.
Säätiö sai yhteensä 798 apurahahakemusta. Se on jatkoa viime vuosien myönteiselle trendille ja osoittaa, että tieteellinen työ innostaa lääkäreitä. Valtaosa vastaajista (81 %) mainitsi tärkeäksi kannustimeksi halun edistää potilaiden hoitoa ja terveyttä.
– Meillä on Suomessa paljon motivoituneita lääkäritutkijoita, jotka ovat valmiita selvittämään sairauksien mekanismeja ja etsimään ratkaisuja terveydenhuollon haasteisiin. Tämä potentiaali ei saa valua hukkaan. Yhdessä voimme varmistaa, että rahoitus ja muut tutkimuksen edellytykset kehittyvät jatkossakin positiivisesti, Aalto-Setälä tiivistää.