Silmänliikkeiden mittaaminen voisi auttaa tunnistamaan Alzheimerin taudin aikaisemmin, osoittaa Sanna Hannosen väitöstutkimus. Alzheimerin tautiin liittyvät muutokset alkavat aivoissa jo vuosia ennen muistioireita, ja silmänliikkeiden muutosten ajatellaan voivan heijastaa aivoissa tapahtuvia muutoksia.
Hannonen tarkasteli väitöstutkimuksessaan tietokonepohjaisen katseenseurannan avulla silmänliikkeiden muutoksia Alzheimerin taudissa ja lievissä tiedonkäsittelyn vaikeuksissa.
– Keskeinen havainto oli, että Alzheimerin tautiin ja lieviin tiedonkäsittelyn vaikeuksiin liittyviä muutoksia voitiin havaita silmänliikkeissä jo hyvin varhaisessa vaiheessa. Erityisesti sakkadeissa eli nopeissa katseen siirtymissä havaittiin eroja Alzheimerin tautia sairastavien, lievistä tiedonkäsittelyn vaikeuksista kärsivien ja kognitiivisesti terveiden tutkittavien välillä, Hannonen kertoo.
– Erityisen kiinnostavaa oli, että silmänliikkeiden muutoksia havaittiin jo henkilöillä, joiden tiedonkäsittelyn ja toimintakyvyn muutokset olivat vielä hyvin vähäisiä. Silmänliikkeiden mittaaminen voikin tarjota herkän keinon havaita Alzheimerin tautiin liittyviä varhaisia muutoksia.
Mittaus on helppo ja nopea tehdä
Silmänliikkeet olivat yhteydessä myös muistisuoriutumiseen. Mitä heikommin tutkittavat suoriutuivat muistia mittaavista neuropsykologisista testeistä, sitä selvempiä muutoksia havaittiin sakkadien kestossa.
Tulos tukee ajatusta siitä, että silmänliikkeiden muutokset voivat heijastaa aivojen tiedonkäsittelyn muutoksia. Silmänliikkeissä saattaa tapahtua muutoksia jo ennen selvien muistioireiden ilmaantumista.
Tutkimus oli osa laajaa hanketta, jossa selvitetään silmäperäisten biomarkkereiden soveltuvuutta Alzheimerin taudin varhaiseen tunnistamiseen. Pilotissa oli mukana 78 osallistujaa. Heistä 21 sairasti Alzheimerin tautia, 20:llä oli lieviä tiedonkäsittelyn vaikeuksia ja 37 oli kognitiivisesti terveitä verrokkeja. Tutkittavien silmänliikkeitä seurattiin heidän lukiessaan ääneen numerosarjoja.
Silmänliikkeiden mittaaminen on nopeaa, turvallista, kivutonta ja helposti toteutettavissa.
– Tulevaisuudessa katseenseuranta voisikin täydentää nykyisiä tutkimusmenetelmiä muistioireiden tai lievien tiedonkäsittelyn vaikeuksien arvioinnissa ja auttaa tunnistamaan henkilöt, jotka hyötyisivät tarkemmista jatkotutkimuksista, Hannonen toteaa.
Tutkimuksen tuloksista tiedotti Itä-Suomen yliopisto. Hannonen on saanut Suomen Lääketieteen Säätiöltä tutkimukseensa 2 500 euron eka-apurahan vuonna 2018.