Ei ehkä heti tule mieleen, että haimassa saattaisi olla bakteereja, mutta viimeaikaisissa tutkimuksissa tämä on selvästi osoitettu. On myös havaittu, että haimasyövässä tietyt bakteerikannat yleistyvät. Ne saattavat vaikuttaa lääkehoitojen toimivuuteen.
”Vielä ei tiedetä, hyötyvätkö mikrobit vain kasvaimen luomista olosuhteista, vai onko niillä myös jokin merkitys syövän synnyssä. Tätä haluamme selvittää”, Huhta kertoo.
Haimasyöpä on nousemassa toiseksi eniten kuolemia aiheuttavaksi syöväksi länsimaissa. Siihen sairastuu yli tuhat suomalaista vuodessa. Usein tauti löydetään liian myöhään, jolloin hoitojen hyödyt ovat rajalliset.
Huhta etsii myös uusia apuvälineitä haimasyövän diagnostiikkaan. Hän kehittää kollegoineen tekoälyyn ja kuvantunnistukseen perustuvia menetelmiä haimakasvainten tunnistamiseksi tietokonetomografiakuvista.
”Haaveenani on, että haimasyöpä havaittaisiin tulevaisuudessa varhemmin, jolloin useampi potilas pääsisi hoidon piiriin.”
”Apurahojen hakeminen vie paljon kliinikkotutkijoiden aikaa. Helpottaa, kun voi nyt keskittyä tutkimukseen. Meillä on iso tutkijaverkosto, jossa jokaisella on omat vahvuutensa ja tuomme osaamisemme yhteen.”
Tutkimusryhmän perustajan -apuraha
Tutkimusryhmän perustajan apurahojen kohderyhmänä ovat väitelleet lääkärit. Nämä apurahat mahdollistavat päätoimisen tutkimuksen ilman päätoimen päivittäisiä velvoitteita 18 kuukauden ajaksi kolmen vuoden aikana. Vuonna 2022 säätiö myönsi apurahat neljälle tutkijalle/tutkimusryhmälle, yhteensä 720 000 euroa.
Heikki Huhta
Dosentti Heikki Huhta, OYS, sai Suomen Lääketieteen Säätiöltä tutkimusryhmän perustajan apurahan tutkimukselleen Uudet teknologiat osana haimasyövän parempaa diagnostiikkaa ja hoitoa. Apurahan suuruus oli 170 000 €.