Vinkkejä menestyksekkään hakemuksen laatimiseen oli tarjolla, kun säätiö järjesti torstaina 7.5. perinteisen infotilaisuuden apurahoista kiinnostuneille. Tilaisuuden aluksi säätiön asiamies Jouni Lounasmaa esitteli haettavana olevat viisi apurahaa ja kertoi niiden kriteereistä.
Myöntömääriä voi kuvata ylöspäin kapenevana pyramidina. Säätiö jakaa runsaasti esimerkiksi 2 500 euron eka-apurahoja tutkijanuraansa aloitteleville. Suuria tutkimusryhmän perustajan apurahoja taas on tarjolla vain harvoille, ja niiden saaminen edellyttää jo enemmän näyttöjä.
”Kilpailu apurahoista kiristyy pyramidin huippua kohti mentäessä”, Lounasmaa kiteyttää.
Ansiokas hakemus on selkeä
Hakemuksia arvioi säätiössä kaksi erillistä valiokuntaa: stipendivaliokunta vastaa eka-, kannustus- ja tutkimusapurahoista, kun taas apurahavaliokunta saa pöydälleen isoimpien apurahojen hakemukset.
Kummassakin on mukana edustajia eri lääketieteen aloilta ja yliopistopaikkakunnilta. Kannattaa silti huomioida, että kukaan valiokuntien jäsenistä ei ole jokaisen alan spesialisti.
Hakemuksen on hyvä olla sellainen, että siitä voivat lääketieteen eri alojen asiantuntijat saada selvää, korostaa stipendivaliokunnan puheenjohtaja, professori Juhani Junttila.
Tietyissä tapauksissa hakemus jätetään kokonaan arvioimatta. Näin tapahtuu esimerkiksi silloin, jos se on puutteellinen tai hakija ei ole hakukelpoinen. Säätiön apurahoja voivat hakea vain lääkärit, hammaslääkärit ja kyseisten alojen opiskelijat.
Kannattaa myös huomata, että kaikkien muiden kuin eka-apurahojen hakijoiden pitää liittää hakemukseensa vähintään yksi vertaisarvioitu, pubmed-indeksoitu alkuperäistutkimus. Apurahapyramidia ylöspäin kiivetessä on muutenkin hyvä kertoa tutkimustyön edistymisestä.
”Jos on esimerkiksi aikaisempana vuonna saanut eka-apurahan, niin hakemuksessa on tärkeää osoittaa, mitä on saavuttanut sen jälkeen”, Junttila sanoo.
Näistä asioista saat lisäpisteitä
Keskimääräisen arvosanan saa, jos hakemus on täytetty muodollisesti oikein ja siinä on selkeä tutkimussuunnitelma. Tämä taso ei ole kuitenkaan viime vuosina riittänyt apurahan saamiseen.
Eduksi hakemukselle on esimerkiksi se, jos tutkimusalue on kliinisesti tärkeä, menetelmä on kunnianhimoinen tai jo saavutetut tulokset tuovat merkittävää uutta tietoa. Tutustu kaikkiin lisäpisteitä tuoviin kriteereihin täällä.
Menestyksekäs hakemus on myös kansainvälisesti kilpailukykyinen. Hakemustekstiä kirjoittaessa onkin hyvä pohtia, uhkaavatko hankkeen tulokset ja niiden käyttötarkoitukset jäädä vain paikallisesti kiinnostaviksi.
”Silloin kannattaa miettiä, mikä voisi olla kansainvälinen aspekti, johon liittää omaa tutkimustietoa”, Junttila toteaa.
Luetuta hakemus ohjaajalla
Erityisen tärkeää on panostaa apurahahakemuksen tiivistelmään. Se on hyvä tehdä suomeksi, vaikka tutkimussuunnitelma olisikin englanninkielinen. Yksi arvioitsija saattaa saada pöydälleen jopa 300 hakemusta, joten vaikutus kannattaa tehdä heti ensiriveillä.
”Jos tiivistelmä on hyvin kirjoitettu ja siitä innostuu, niin on kivempi lukea eteenpäin myös muuta hakemusta”, Lounasmaa kuvailee.
Hän rohkaisee kaikkia hakijoita apurahojen tavoitteluun. Oivallinen keino kohentaa omia mahdollisuuksiaan on pyytää kommentteja hakemuksesta esimerkiksi omalta ohjaajalta tai kollegoilta. Ne yleensä jalostavat tekstiä eteenpäin.
”Silloin myös mahdollisuudet apurahan saamiseen kasvavat.”
Lue tarkempia ohjeita hakemuksen tekemiseen täältä ja jätä oma hakemuksesi säätiön sähköisessä apurahapalvelussa. Jos sinulla on lisäkysymyksiä, voit lähettää niitä osoitteeseen asiamies@laaketieteensaatio.fi
Hyödyllisiä linkkejä:
Apurahainfon tallenne YouTubessa
Ohjeita hakulomakkeen täyttämiseen
Haettavat apurahat
- Eka-apurahat (2 500 euroa) opiskelijoille, jotka aloittavat ensimmäistä tutkimusprojektiaan ilman aiempaa julkaisuhistoriaa
- Suomen Lääketieteen Säätiön ja Duodecimin kannustusapurahat (5 000 euroa) nuorille väitöskirjatutkijoille
- Tutkimusapurahat (13 500–60 000 euroa) väitöskirja- tai tutkijatohtorivaiheen päätoimiseen tutkimustyöhön
- Palaavan tutkijan apurahat (enintään 50 000 euroa) ulkomailta palaaville tutkijoille
- Tutkimusryhmän perustajan apurahat (150 000–200 000 euroa) itsenäisen tutkijanuransa alkuvaiheessa oleville väitelleille lääkäritutkijoille merkittäviin tutkimushankkeisiin
Huomaathan, että voit hakea kerralla vain yhtä apurahaa.