Suomen Lääketieteen Säätiön jakama 20 000 euron suuruinen palkinto myönnetään suomalaiselle lääkärille huomattavasta kansallisesta ja kansainvälisestä elämäntyöstä lääketieteen alalla. Palkinto pohjautuu Pohjola-yhtiöiden Suomen Lääketieteen Säätiölle tekemään lahjoitukseen.
Sirkka Keinänen-Kiukaanniemi on yleislääketieteen oppialan kehittämisen pioneereja. Hän on ollut kehittämässä yleislääketieteen perusopetusta ja erikoistumiskolutusta oppialan yliopistollisten opetusvirkojen perustamisesta lähtien. Keinänen-Kiukaanniemi on ollut luomassa yleislääketieteen väestöaineistoihin perustuvaa kliinisepidemiologista tutkimusperinnettä Oulun yliopistossa ja yhtenä merkittävimpänä asiana tutkimusperinteen luomisessa hän pitää yhteistyötä eri tahojen kanssa.
Tutkimuksen ja opetuksen lisäksi potilaiden hoito terveyskeskuksissa on aina ollut osa hänen työtään. Hänet tunnetaan suurella sydämellä toimivana yleislääkärinä niin kollegoiden kuin potilaiden keskuudessa.
“Palkinnon saaminen on ollut iso henkilökohtainen ilo ja mieltä lämmittävä yllätys. Ja koen sen myös suurena arvostuksen osituksena tänä vuonna sata vuotta täyttävää Suomen yleislääkärit ry -järjestöä ja sen jäsenistöä kohtaan sekä viisikymmentä vuotta täyttävää yleislääketieteen erikoisalaa kohtaan”, Sirkka Keinänen-Kiukaanniemi toteaa.
Ura yleislääketieteen opetuksen ja kansantautien tutkimisen parissa
Valmistuttuaan lääkäriksi vuonna 1974, hän suuntautui ensin lastentautien alalle, josta hän väitteli tohtoriksi vuonna 1980. Sen jälkeen hän lähti opiskelemaan yleislääketiedettä, erikoistui alalle ja sai yleislääketieteen dosentuurin 1989. Keinänen-Kiukaanniemi on toiminut Oulun yliopiston yleislääketieteen kliinisenä opettajana 1980-luvun alusta lähtien ja sittemmin vuodesta 1996 lähtien yleislääketieteen professorina eläkkeelle jäämiseensä saakka.
Tutkijana Keinänen-Kiukaanniemi on erikoistunut kansatautien ja erityisesti tyypin 2 diabeteksen ehkäisyyn, varhaiseen toteamiseen ja hoitoon. Hän on ollut osana kansallista diabeteksen ehkäisyn ja hoidon kehittämisprojektia juurruttamassa diabeteksen ehkäisyä osaksi perusterveydenhuollon normaalia toimintaa.
“Keskeistä niin diabeteksen kuin monien muidenkin kansantautien hoidossa on terveyttä edistävien elintapojen, kuten terveellisen ravinnon ja riittävän fyysisen aktiivisuuden toteutuminen arjessa. Elintavat ovat avainasemassa kansantautien hoidossa ja ehkäisyssä, eikä niiden osuutta voi korostaa liikaa”, Keinänen-Kiukaanniemi sanoo.
Kohtaaminen on lääkärin tärkein työväline
Yleislääkärin ammatillinen osaamisprofiili on laaja ja moniulotteinen. Biolääketieteellisten tietojen ja taitojen hallinnan lisäksi lääkärillä on oltava hyvät ihmissuhde- ja vuorovaikutustaidot.
“Empatia ja luottamuksellisen suhteen rakentaminen potilaaseen ovat lääkärin työn onnistumisen edellytykset, ja kohtaaminen onkin lääkärin tärkein työväline. Yleislääkäri on usein se, jolla on kokonaisvastuu potilaan hoidosta, ja laaja-alainen tieto potilaan voinnista, toimintakyvystä ja palvelutarpeesta on erityisen tärkeää. Yhteisymmärryksen löytäminen potilaan kanssa on keskeistä kaikessa potilastyössä ja vain sillä tavalla hoidosta saadaan vaikuttavaa”, Keinänen-Kiukaanniemi sanoo.
Yhtenä uransa tärkeimpänä tuloksena Keinänen-Kiukaanniemi pitää Oulun yliopistossa kehitettyä yleislääketieteen osaamistavoitteita tukevaa yleislääkäri- eli General Practice -koulutusta.
“Kaksivuotinen koulutus antaa lääkärille työkaluja kohdata erilaisia potilaita erilaisissa elämätilanteissa ja lisää valmiuksia potilaan omat hoitotavoitteet huomioivaan hoitoon. Tällä hetkellä noin 150 yleislääkäriä on saanut GP-koulutuksen ja koulutus jatkuu yhä”, Keinänen-Kiukaanniemi kertoo.