Suomen Lääketieteen Säätiön “Tutkittua tietoa, kiitos!”-podcastissa käydään läpi vaikeita ja paljon keskustelua herättäviä terveysaiheita. Sarja on osa Tutkitun tiedon teemavuotta. Kolmannessa jaksossa aiheena ovat rokotukset. Tiedetoimittaja Mari Heikkilän haastateltavina ovat THL:n ylilääkäri Hanna Nohynek ja Fimean ylilääkäri Maija Kaukonen.
Useimmille meistä polio, kurkkumätä, hinkuyskä, jäykkäkouristus ja tuhkarokko ovat täysin vieraita tauteja — kiitos kansallisen rokotusohjelman. Maailman terveysjärjestö WHO varovainen arvio on, että tavanomaiset rokotukset estävät joka vuosi 2-3 miljoonaa kuolemaa. Lisäksi parhaillaan jylläävän koronaepidemian keskellä koronarokotteet pelastavat jatkuvasti satojatuhansia ihmishenkiä. Tarkemmat luvut saadaan epidemian hiivuttua, mutta Yhdysvaltain terveysviranomaisten tutkimuksen mukaan koronarokotteet pelastivat toukokuuhun 2021 mennessä noin 140 000 yhdysvaltalaisen hengen.
Rokotteilla on myös haittoja. Tyypillisimmin tulee paikallista kipua rokotuskohtaan, huonovointisuutta, väsymystä ja kuumetta. Nämä menevät yleensä ohi muutamassa päivässä. Lisäksi voi ilmetä harvinaisia vakavia haittavaikutuksia, kuten voimakkaita allergisia reaktioita tai tulehdusreaktioita, jotka nekin ovat valtaosin ohimeneviä.
“Aina pitää miettiä, ovatko rokotteiden hyödyt ja haitat oikeassa suhteessa. Tätä arviointia teemme säännöllisesti yhdessä Fimean kanssa”, kertoo THL:n ylilääkäri Hanna Nohynek.
Aina pitää miettiä, ovatko rokotteiden hyödyt ja haitat oikeassa suhteessa.
Koronarokotteiden kohdalla seuranta on hyvin aktiivista ja kansainvälistä. Havainnot vaikuttavat tarvittaessa nopeasti rokottamisen ohjeistuksiin. Esimerkiksi lokakuussa THL muutti ohjeistusta niin, että alle 30-vuotiaille miehille annetaan ainoastaan Comirnaty-koronarokotetta, sillä alustavien tutkimusten mukaan sydänlihastulehduksia ilmeni suhteellisesti enemmän toisella, Spikevax-rokotteella.
Lääkeviranomaiset seuraavat säännöllisesti myös kansallisen rokotusohjelman rokotteiden vaikuttavuutta. Jos todetaan, että haittoja tulee paljon ja samaan aikaan taudin esiintyvyys on vähäistä, rokotuksesta saatetaan luopua. Näin päätettiin esimerkiksi vuonna 2006, kun Calmette- eli BCG-rokotteen antaminen kaikille suomalaislapsille lopetettiin.
Avoimuus koronarokotteiden haitoista voi myös ahdistaa
Fimean ylilääkäri Maija Kaukosen mukaan koronarokotteen haitoista viestimisessä on pyritty mahdollisimman suureen avoimuuteen. Kuka tahansa voi käydä THL:n sivuilta katsomassa päivittyvät tiedot siitä, mitä haittavaikutuksia kustakin eri koronarokotevalmisteesta on ilmoitettu.
“Avoimuus on niin suurta, että osalle ihmisistä se aiheuttaa ahdistustakin. Meille on ilmoitettu monenlaisia haittavaikutuksia. Kaikki rokottamisen jälkeiset tapahtumat eivät kuitenkaan johdu rokotuksesta. Julkaisemme meille ilmoitetut haitat emmekä peittele mitään”, Kaukonen kertoo.
Kaikki rokottamisen jälkeiset tapahtumat eivät johdu rokotuksesta.
Rokotuksesta voi tehdä lääkäri tai rokotettu ihminen haittavaikutusilmoituksen sähköisen lomakkeen kautta. Yleisimmät koronarokotusten haitat tunnetaan jo hyvin: kuume, päänsärky, lihas-ja nivelkivut, suurentuneet imusolmukkeet, allergiset reaktiot, oksentelu, ripuli ja rokotuskohdan kipeytyminen. Niistä ei tarvitse välttämättä tehdä ilmoitusta.
Tarkoituksena on, että haittavaikutusilmoitusten kautta saadaan nopeasti signaalit harvinaisimmista ja uusista haitoista. Niihin päästään käsiksi, kun katsotaan isoa joukkoa.
“Esimerkiksi kun koronarokotteet tulivat, esiintyi vaikeita allergisia reaktioita. Totesimme, että ne ovat yleisempiä koronarokotteilla kuin perinteisillä rokotusohjelmassa olevilla rokotteilla. Viime keväänä havaittiin, että adenoviruspohjaiset koronarokotteet aiheuttivat hyytymishäiriöitä, minkä vuoksi niiden käyttöä on rajoitettu”, toteaa Kaukonen.
Riskeistä pitää valita
Koronavirusrokotteet ovat hyvin immunogeenisia ja antavat tehokkaan suojan vakavaa koronatautia vastaan, mutta odotettu kääntöpuoli on, että ne aiheuttavat reaktioita eli haittavaikutuksia. Onneksi vakavammat haittavaikutukset ovat harvinaisia. Niitä on ilmoitettu Suomessa 0,04 prosentilla rokotuksen saaneista (Fimean tilasto 19.10.2021: vakavat haittavaikutusilmoitukset 3 308 kpl ja annettuja rokoteannoksia 7 930 260 kpl).
Riski kannattaa suhteuttaa. Suomessa esimerkiksi 50-54 vuotiaista koronaan sairastuneista 0,2 prosenttia on kuollut, 5,6 prosenttia joutunut sairaalaan ja 1 prosentti tehohoitoon. Vastaavasti 30-34-vuotiaista sairaalahoitoon on joutunut 1,9 prosenttia ja tehohoitoon 0,1 prosenttia. Nämä luvut perustuvat THL:n laskemiin tapauskuolleisuuksiin ja sairaalahoidon tarpeeseen syksyn 2020 korontapausten pohjalta. Helsingin Sanomat teki niistä koosteen. Vanhemmissa ikäluokissa riskit ovat tietysti vielä paljon suuremmat: esimerkiksi 70-74-vuotiaista sairaalahoitoon on joutunut jopa 16,6 prosenttia ja kuollut 2,6 prosenttia.
“Eihän kyse ole siitä, että jatkanko terveenä enkä ota riskiä rokotehaitoista. Kyse on siitä, otanko riskin siitä, että saan infektion ja sen mukaiset komplikaatiot vai otanko rokotteen ja rokotteen mukaiset riskit”, Kaukonen toteaa.
Molemmissa tapauksissa ihminen ottaa riskin.
Eli molemmissa tapauksissa ihminen ottaa riskin. Tutkimustulosten perusteella hyödyn ja turvallisuuden vaakakuppi kallistuu selvästi rokotuksen kannalle.
“Kun kaikkia riskejä, joita tähän mennessä on koronarokotteella todettu punnitaan, kyllä tauti on pahempi riski kuin rokote.”
Suomalaiset ovat hyvin kouluttautuneita ja erottavat huuhaan
Suomessa keskustelu rokotuksista on keskimäärin asiallista ja tietopohjaista. Monissa muissa maissa on jouduttu keskustelemaan esimerkiksi rokotteita vastustavien ryhmien epäilyistä, joiden mukaan koronarokotteet sisältävät magneettisia 5G-mikrosiruja, joita käytetään ihmisten jäljittämiseen.
“Meidän koulutustaso on hyvä ja koulutuksen laatu on hyvää. Lisäksi tiedon lukutaito ja lähdekritiikki on keskimäärin oikein hyvää”, toteaa Hanna Nohynek.
THL on tutkinut yhdessä taloustutkimuksen ja valtioneuvoston kanssa esimerkiksi ihmisten halukkuutta ottaa koronarokotteita.
“Kyllä tutkimuksissa tulee hyvin voimakkaasti ilmi, että rokotushalukkuus on suurta.”
Tiedon lukutaito ja lähdekritiikki on keskimäärin oikein hyvää.
Rokotushalukkuudessa on kuitenkin selvä ikätrendi: nuoremmat ikäpolvet ovat olleet vähemmän innokkaita ottamaan rokotuksen.
“Siihen eivät ehkä vaikuta niinkään salaliittoteoriat, vaan kun nuori tekee hyöty-haittasuhteen analyysin omalla kohdallaan, hän saattaa päätyä erilaiseen arvioon kuin kansanterveys- tai lääkeviranomainen.”
Viranomaiset ovat punninneet erikseen myös nuorten ikäluokkien kohdalla, mitkä ovat rokotuksen haittavaikutukset verrattuna hyötyihin. Vaakakuppi kallistuu hyödyn puolelle. Tiedetään, että myös nuorilla tauti voi olla vakava. Suomessa 20-24-vuotiaista koronatartunnan saaneista nuorista sairaalahoitoon on joutunut 0,6 prosenttia.
TIETONURKKA
Sikainfluenssa ja narkolepsia — todellinen, mutta harvinanen haitta
Moni muistaa talven 2009-2010 sikainfluenssarokotuksiin liittyvät narkolepsiatapaukset. On todettu, että Pandemrix-rokote myötavaikutti siihen, että Suomessa 235 lasta ja nuorta sai narkolepsian, joka aiheuttaa tahatonta nukahtelua. Rokotetta jaettiin meillä 2,7 miljoonaa annosta.
Vaikka narkolepsia on vakava haittavaikutus, jälkikäteen on todettu, että kokonaisuudessaan rokotteella on koko väestön tasolla terveyttä suojaava vaikutus. Sikainfluenssaan ehti ennen rokotuksia sairastua 10 prosenttia väestöstä ja suurin osa oli nuoria. Sairaalahoitoon joutui lähes 1600 potilasta, joista 90 prosenttia oli alle 65-vuotiaita ja alle puolella oli jokin krooninen perussairaus. Tautiin kuoli 44 ihmistä.
MPR-rokote ja autismi — tahallista huijausta
Vuonna 1998 brittilääkäri Andrew Wakefield julkaisi kollegoineen Lancet-lehdessä artikkelin, jossa kertoi 12 potilaan tutkimuksen pohjalta MPR-rokotteen aiheuttavan autismia. Myöhemmin selvisi, että kyseessä oli tiedevilppi. Wakefieldin tutkimuksen taustajoukkona oli autismiin sairastuneiden lasten vanhempia, jotka halusivat haastaa rokotevalmistajan oikeuteen. Wakefield menetti lääkärinoikeutensa ja Lancet veti artikkelin pois. Legenda MPR-rokotteen ja autismin välisestä yhteydestä jäi kuitenkin elämään. Kansainväliset rokotevastaiset tahot viljelevät yhä virheellistä tietoa.
Lisätietoa rokotteiden haittavaikutuksista:
Rokotteiden haittavaikutuksista löytyy rokotekohtaisesti tietoa THL:n sivuilta: https://thl.fi/fi/web/infektiotaudit-ja-rokotukset/tietoa-rokotuksista/haittavaikutukset-rokotuksista.
Kiinnostaako aihe? Tuliko mieleen lisää kysymyksiä? Lääketieteen podcastissa kuulet lisää rokotuksista. Tiedetoimittaja Mari Heikkilä keskustelee aiheesta Maijaliisa Erkkolan ja Suvi Virtasen kanssa. Podcast on jaettu kahteen osaan.
Teksti: Mari Heikkilä