Kansainvälistä säätiöpäivää vietetään tänään 1. lokakuuta! Suomen Lääketieteen Säätiö jakaa vuosittain yli 2 miljoonaa euroa rahoitusta noin 150 tutkijalle – tahdomme tukea etenkin nuoria lääkäritutkijoita uransa alkuvaiheessa.
Mutta mitä hyötyä tästä kaikesta on potilaille ja miten säätiörahoitus helpottaa tutkijoiden arkea? Tästä kertovat syksyn 2024 apurahansaajat Inga-Maria Launonen, Manoj Kumar Choudhary ja Matti Järvelä.
Tieteestä uutta toivoa sairastuneille
Tampereen yliopistosta tohtoriksi valmistunut Choudhary on kiinnostunut keuhkoahtaumataudista eli COPD:stä. Se on siitä viheliäinen, että se voi aiheuttaa potilaille myös vaarallisia sydän- ja verisuonisairauksia. Niiden ehkäisyyn, tunnistamiseen ja hoitoon Choudhary haluaa löytää keinoja.
– Keuhkoahtaumapotilaille kehittyy usein valtimokovuutta, autonomisen hermoston epätasapainoa ja sydänkomplikaatioita, jotka heikentävät ennustetta ja lyhentävät elinikää, hän selvittää.
Oulun yliopistoon väitöskirjaa tekevä Järvelä puolestaan tahtoo valottaa narkolepsian vaikutuksia aivojen puhdistusjärjestelmään. Narkolepsia on keskushermostoperäinen unihäiriö, johon ei ole löydetty parannuskeinoa. Siksi sen tutkiminen on erityisen tärkeää.
– Harvinainen sairaus avaa myös ikkunan tutkia aivojen puhdistusjärjestelmää niin, että se saattaa parhaimmillaan johtaa uusiin hoitoihin. Ajatellaan, että puhdistusjärjestelmän ongelmat vaikuttavat Alzheimerin taudin ja muiden aivojen kertymäsairauksien kehittymiseen, Järvelä kertoo.
Helsingin yliopiston väitöskirjatutkija Launonen taas etsii uusia biomarkkereita munasarja- ja rintasyöpäpotilaille. Niiden avulla voitaisiin selvittää, minkälainen hoito syöpiin tehoaa. Lisäksi hän haluaa osallistua uusien yhdistelmähoitostrategioiden kehittämiseen.
– Tahdon edistää erityisesti uusien immuno-onkologisten lääkkeiden kohdentamista potilaille, jotka niistä voisivat hyötyä. Tulevaisuudessa syöpäpotilaiden hoitopolut ovat toivottavasti entistäkin yksilöllisempiä, Launonen sanoo.
Kaiken ytimessä on halu auttaa potilaita
Kun Choudhary työskenteli kardiologina kotimaassaan Nepalissa, hän näki, että keuhkoahtaumapotilaat eivät välttämättä saa diagnoosia ajoissa tai pääse erikoishoitoon.
– Kliinikkona tiedän, miten COPD ja sydäntaudit näkyvät ihmisten arjessa – heillä on väsymystä ja hengenahdistusta, ja sairaus vaikuttaa heidän koko perheeseensä. Nämä kohtaamiset muistuttavat minua siitä, että jokaisen tilastoluvun takana on potilas, joka ansaitsee parempaa hoitoa.
Järvelä ajattelee, että yhden tutkijan mahdollisuudet muuttaa maailmaa ovat rajalliset, mutta sitä ei pidä säikähtää. Tieteen tekeminen on ryhmätyötä, joka nostaa tiedon merestä olennaiset asiat esiin. Häntä ilahduttaa erityisesti työn vapaus ja monipuolisuus.
– Ajoittain istun koneella koko päivän kirjoittaen artikkelia. Toisinaan taas ryömin magneettikuvantamiskoneen ohjauspöydän alla johtoja vetäen, kunnes siirryn potilaiden pariin tekemään kliinisiä tutkimuskäyntitarkastuksia.
Launosta innostaa tutkijan työhön luova ongelmanratkaisu. Sitä tarvitaan, kun pitää tulkita tuloksia tai kehittää uusia tutkimusmenetelmiä.
– Minua motivoi mahdollisuus edistää tiedettä ja tulevaisuudessa potilaiden hoitoa, hän kiteyttää.
Säätiörahoitus antaa tutkijalle työrauhan
Järvelä työskentelee parhaillaan Suomen Lääketieteen Säätiön tutkimusapurahalla ja on saanut uransa varrella rahoitusta muiltakin säätiöiltä. Hän kokee, että sen avulla hän on pystynyt kehittämään tieteellistä asiantuntemustaan.
– Ilman säätiörahoitusta projektini ei olisi onnistunut, tai vähintäänkin oma tekemiseni ja oppimiseni olisi jäänyt huomattavasti pinnallisemmaksi, Järvelä sanoo.
Launonen on samoilla linjoilla. Apuraha on mahdollistanut sen, että tieteellistä työtä on pystynyt tekemään täysipäiväisesti ja pidemmissä jaksoissa.
– Näin olen voinut kunnolla keskittyä tutkimuksen tekemiseen, hän kertoo.
Choudhary ajattelee, että säätiörahoitus auttaa häntä yhdistämään lääkärin ja tutkijan taidot potilaiden parhaaksi. Lisäksi hän pääsee tekemään kansainvälistä yhteistyötä ja jakamaan tuloksia, mikä voi johtaa esimerkiksi hoitosuositusten muuttamiseen.
– Tulen pienituloisesta taustasta ja tiedän, kuinka usein hyvätkin ideat voivat jäädä ilman tukea. Säätiörahoitus tarjoaa minulle jatkuvuutta ja vakautta. Se auttaa myös kouluttamaan seuraavaa tutkijasukupolvea ja varmistamaan, että sydän- ja keuhkoterveyden asiantuntemus jatkaa kasvuaan.
Lue lisää säätiötarinoita somesta!
#säätiötekoja #säätiöpäivä #stiftelseverk #stiftelsedagen #October1Europe
Mitä muuta säätiö tekee?
- Tuemme lääketieteen ja hammaslääketieteen tutkijoita monissa eri uravaiheissa.
- Jaamme vuosittain kaksi Pohjolan palkintoa: yhden suomalaiselle lääkärille huomattavasta elämäntyöstä ja toisen tutkijalle, jonka työn tuloksia on hyödynnetty tärkeässä innovaatiossa.
- Säätiön yhteydessä toimii lukuisia nimikkorahastoja – uusimpina niistä sairauksien syitä selvittävä Leena ja Olavi Kauppilan rahasto, Vilja Linnean Sarkoomarahasto sekä Reumatautien tutkimusrahasto.
- Olemme mukana säätiöiden yhteisissä aloitteissa, kuten Aivotuonti-ohjelmassa ja jakamassa Post doc -poolin apurahoja.
- Toteutamme myös vuosittain apurahanhakijoille kyselyn, jolla selvitämme lääkäreiden edellytyksiä tutkimustyöhön.