Suomessa noin 2500 ihmistä sairastaa harvinaista perinnöllistä neuropatiaa eli ääreishermostosairautta. Tyypillisesti taudissa häiriintyy tuntoaistille ja lihasten toiminnalle tärkeiden hermojen toiminta, mistä seuraa lihasten surkastumista. Lapsuusiällä alkaessaan sairaus voi pahimmillaan olla invalidisoiva — lapsi saattaa menettää kokonaan kyvyn kävellä.
LT Emil Ylikallion tavoitteena on selvittää ääreishermoston rappeumasairauksien syitä. Hän työskentelee neurologina sekä kliinisenä tutkijana apulaisprofessori Henna Tyynismaan ryhmässä. Pitkän aikavälin toiveena on, paitsi parantaa diagnostiikkaa, myös löytää yksilöllisiä hoitoja.
”Toiveena on, että tulevaisuudessa pystymme identifioimaan tarkalleen sen prosessin ja vian, joka aiheuttaa sairauden. Tällöin voidaan yrittää kohdentaa hoito suoraan siihen.”
Perinnölliset ääreishermosairaudet ovat haastava tutkimusaihe, sillä erilaisia tautimuotoja ja niihin liittyviä geenivirheitä on löydetty jo lähes 100. Kyseessä on siis iso joukko sairauksia, mutta osaa niistä sairastaa vain kourallinen ihmisiä koko maailmassa.
”On jo yksittäisiä tapauksia, joissa geenivirheistä johtuvien sairauksien kohdalla pystymme vaikuttamaan taudin etenemiseen ravintolisällä.”
Ylikallio toivoo, että hänen tutkimuksensa tuo uutta toivoa tautia sairastaville. Kun sairauden syy saadaan yksilöllisesti selville, voidaan miettiä mahdollisia hoitoja. Vaikka parantavat hoidot puuttuvat, toimintakykyä voidaan yrittää ylläpitää kuntoutuksen ja fysioterapian keinoin. Toisaalta, kun tutkimukset etenevät, myös uusia hoitoja on todennäköisesti luvassa.
”Meillä on jo yksittäisiä tapauksia, joissa perinnöllisistä geenivirheistä johtuvien sairauksien kohdalla pystymme vaikuttamaan taudin etenemiseen ravintolisällä”, Ylikallio kertoo.
Suomalaisilta löytynyt uusia lihas-hermosairauksia
Yleisin perinnöllinen ääreishermostosairaus on nimeltään HMN (hereditäärinen motosensorinen neuropatia), jota kutsutaan myös nimellä Charcot-Marie-Tooth eli CMT. Tämä sairaus on yksi Ylikallion tutkimuskohteista. Lisäksi ryhmä selvittää laajemmin, millaisia erilaisia tautigeenejä suomalaisväestössä esiintyy ja miten ne aiheuttavat taudin.
”Suomessa on myös ihan oma tautiperintönsä tähän sairausryhmään liittyen”, Ylikallio kertoo.
Esimerkiksi ainoastaan suomalaisilla esiintyvä tauti on niin sanottu Jokela-tyyppinen spinaalinen lihasatrofia (SMAJ), joka on löydetty alun perin kahdesta itäsuomalaisesta suvusta. Tautia sairastaa tiettävästi yli sata suomalaista, mutta todellisuudessa määrä lienee ainakin kaksinkertainen.
Ainoastaan suomalaisilla esiintyvä tauti on niin sanottu Jokela-tyyppinen spinaalinen lihasatrofia (SMAJ), joka on löydetty alun perin kahdesta itäsuomalaisesta suvusta.
Sairaus ilmenee tyypillisesti vasta aikuisiällä ja osalla potilaista oireet ovat lieviä: tyypillisiä ovat reisiin ja pohkeisiin painottuvat nykimiset, krampit sekä jalkalihasten suorituskyvyn aleneminen.
Ylikallio ryhmineen on löytänyt ja kuvannut suomalaisesta suvusta myös uuden harvinaisen ääreishermostosairauden, joka muistuttaa läheisesti SMAJ-sairautta.
Mekanismit selviävät pala palalta
Näyttäisi siltä, että yksi syy perinnölliseen ääreishermostosairauteen saattaa löytyä solujen kalsiumkanavista. Ylikallio ryhmineen julkaisi viime vuonna suomalaisilta perinnöllistä hermostosairautta sairastavilta potilailta löytämänsä uuden tautigeenin, joka liittyy kalsiumkanavan toimintaan.
Kalsiumkanavat liittyvät siihen, miten hermostossa solunsisäiset kalsiumin liikkeet säätelevät hermosolujen toimintaa. Kalsiumpitoisuuden kasvu soluissa vaikuttaa hermoston välittäjäaineiden vapauttamiseen eli hermoimpulssien kulkeutumiseen eteenpäin. Sillä on vaikutuksia myös moniin muihin hermosolun toimintoihin. Toisaalta liian korkea solunsisäisen kalsiumin pitoisuus saattaa altistaa solukuolemalle.
”Tarkoituksenamme on tehdä potilaan ihonäytteestä iPS-tekniikan avulla solumalli, jotta voimme tutkia näitä mekanismeja tarkemmin.”
Tutkijat havaitsivat, että virhe kalsiumkanavaa koodaavassa geenissä sai potilailla kalsiumin liikkumaan soluissa poikkeavasti.
”Tarkoituksenamme on seuraavaksi tehdä potilaan ihonäytteestä iPS-tekniikan avulla solumalli, jotta voimme tutkia näitä mekanismeja tarkemmin.”
Ylikallion mukaan tutkimustyössä juuri parasta on se, kun pikkuhiljaa alkaa selvitä, mistä jokin sairaus johtuu. Se tuo uutta toivoa myös hoitojen kehittämisestä.
”Tutkimustyö on tällaista uuden oivaltamista. Jatkuvasti tulee uusia palasia palapeliin.”
Lue lisää perinnöllisistä lihashermosairauksista lihastautiliiton sivuilta: https://lihastautiliitto.fi
Teksti: Mari Heikkilä
Emil Ylikallio
Sai säätiön tutkimusryhmän perustajan apurahan marraskuussa 2020.
Työ: kliininen tutkija, Helsingin yliopiston kantasolumetabolian tutkimusohjelma sekä neurologian erikoislääkäri, HUS neurologian klinikka.
Koulutus: LL 2010, LT 2011, kokeellisen neurologian dosentti 2018, Helsingin yliopisto.
Harrastukset: lukeminen, nikkarointi, perheen kanssa oleminen.