Aiemmista tutkimuksista tiedetään, että aikuisena saadut aivovammat ja pään iskuvammat voivat johtaa lisääntyneeseen kuolleisuuteen, psyykkisiin ongelmiin ja heikompaan koulutus- ja työuraan. Sen sijaan lapsuudessa saatujen aivovammojen pitkäaikaisista seurauksista on ollut hyvin vähän tietoa.
Lääketieteen lisensiaatti Julius Möttösen väitöstutkimus täydentää tärkeällä tavalla tutkimuskirjallisuudessa olevaa aukkoa. Möttönen tarkasteli lapsuuden aivovamman vaikutusta myöhempään elämään ja kuolleisuuteen. Lisäksi hän arvioi aivovammapotilaiden asepalvelukseen osallistumistumista, palvelusjaksojen pituutta sekä kognitiivisista testeistä suoriutumista asevelvollisuuden aikana.
Ennaltaehkäisy ja pitkäaikaisseuranta tärkeää
Laajasta, yli 70 000 suomalaislapsen ja -nuoren rekisteriaineistosta havaittiin, että aivovammoihin liittyy paitsi akuuttia sairastavuutta myös pitkäkestoisia vaikutuksia. Eniten riski korostui nuorilla, joilla oli todettu kallonsisäinen vamma. Heillä koulutuspolku katkesi muita useammin jo toisen asteen jälkeen ja varusmiespalvelus keskeytyi useammin kuin raajavammoja saaneilla verrokkiryhmäläisillä.
– Vastaavan kokoisesta aineistosta ei ole aiemmin tehty näin laajaa retrospektiivistä tutkimusta tästä aiheesta. Lapsuudessa saatu aivovamma on aineistossamme kiistatta yhteydessä korkeampaan kuolleisuuteen, alempaan koulutukseen ja heikompaan armeijasta suoriutumiseen. Syitä siihen täytyy jatkossa tutkia tarkemmin, Möttönen kertoo.
Tutkimus tuo uutta ymmärrystä siihen, että lapsuuden aivovammat eivät aiheuta vain lyhyen aikavälin ongelmia vaan niillä on merkittävä vaikutus koko elämänkulkuun. Tulokset korostavat ennaltaehkäisyn ja pitkäaikaisen seurannan tarvetta.
LL Julius Möttönen
Julius Möttönen on kotoisin Jyväskylästä ja työskentelee Jyväskylän sairaala Novassa kirurgiaan erikoistuvana lääkärinä. Hän sai vuonna 2024 tutkimukseensa Lääkäriseura Duodecimiltä 5 000 euron kannustusapurahan.
Väitöstutkimuksen tuloksista tiedotti Tampereen yliopisto.
Kuva: Julius Möttösen kotialbumi