Astma on yksi yleisimmistä pitkäaikaissairauksista. Keuhkojen krooninen tulehdustila johtaa keuhkoputkien vaihtelevaan supistumistaipumukseen ja lisääntyneeseen limaneritykseen.
Kun astmaa diagnosoidaan, havainnoidaan keuhkoputkien ahtautumista ja lääkityksellä aikaansaatua avautumista. Perusterveydenhuollossa tähän käytetään kahta eri keinoa: kotona tehtävää PEF-seurantaa ja laboratoriossa tehtävää spirometriatutkimusta, jossa mitataan FEV1-arvo ennen ja jälkeen avaavan lääkkeen.
– Keuhkofunktion muutosten arvioinnissa kultaisena standardina pidetään yleensä FEV1-muutosta. Tästä huolimatta PEF on edelleen laajassa käytössä Suomen perusterveydenhuollossa, eikä meillä ole laadukasta, systemaattista tutkimustietoa siitä, kuinka luotettavasti PEF heijastaa keuhkoputkien ahtautumista ja laajenemista tai kuinka hyvin PEF- ja FEV1-muutokset vastaavat toisiaan, kertoo lääketieteen kandidaatti Leon Csonka.
Eri mittaustavat tunnistivat eri potilaita
Csonka selvitti väitöstutkimuksessaan, kuinka luotettavasti PEF-muutokset kuvaavat keuhkoputkien supistumista ja laajenemista aikuisilla ja lapsilla verrattuna FEV1-muutoksiin.
Tutkimuksessa määritettiin, millaisella herkkyydellä ja tarkkuudella PEF-arvon muutokset tunnistavat FEV1-arvon muutoksia. Lisäksi Csonka arvioi, miten kansainvälisen Global Initiative for Asthma (GINA) -suosituksen PEF-perusteinen raja-arvo toimii lasten juoksurasituskokeessa.
Tutkimus osoitti, että PEF kuvaa keuhkojen toiminnan muutoksia huonommin kuin FEV1. PEF ja FEV1 tunnistivat usein eri potilaita sekä keuhkoputkien supistumisen että laajenemisen yhteydessä. Lisäksi GINA-suosituksen PEF-laskun raja-arvo (15 prosenttia) osoittautui liian pieneksi ja johti suureen määrään vääriä positiivisia tuloksia lasten juoksurasituskokeessa.
Tutkimus auttaa kehittämään astman kotiseurantaa
PEF:n käyttöön liittyy puutteellisen herkkyyden ja tarkkuuden lisäksi muitakin huolia: puhallustekniikan laadun valvonta ei PEF-mittareilla ole mahdollista, toisin kuin spirometreillä. Csonkan tutkimus tarjoaa tietoon perustuvan pohjan astman diagnostisen kotiseurannan kehittämiseen.
– On ongelmallista, jos kaksi samaan tarkoitukseen käytettyä mittaria tunnistavat eri potilaita. Nykyään myös FEV1-arvon mittaaminen on mahdollista kotioloissa pienillä mikrospirometreillä. Olemmekin aloittaneet jatkotutkimuksen, jossa selvitetään, saadaanko mikrospirometreillä luotettavia FEV1-arvoja kotona ja onnistuuko koti-FEV1-seuranta teknisesti hyvin. On tärkeää, että hoitoa tarvitsevat potilaat tunnistetaan nopeasti ja turhiin hoitoihin johtavia vääriä positiivisia tuloksia syntyy mahdollisimman vähän, Csonka kertoo.
Tutkimuksen tuloksista tiedotti Tampereen yliopisto.
Leon Csonka opiskelee lääketiedettä viidennellä vuosikurssilla. Hän sai tutkimukseensa Suomen Lääketieteen Säätiöltä 2 500 euron eka-apurahan vuonna 2022.
Valokuva: Oona Kähkönen