Podcast | 01/04/2022

Ilmastotoimissa ja terveyden edistämisessä on win-win-tilanteita

Kun siirrytään hyötyliikuntaan oman auton käytön sijasta tai vähennetään punaisen lihan syömistä, sekä keho että ilmasto voivat paremmin. Yhteiskunnallisesti ilmastokriisiin varautuminen tarkoittaa muun muassa varautumista erilaisiin sähkö-, vesi- ja lämpökatkoksiin.

Helleaaltoja, äärimmäisen kylmää, myrskyjä, kaupunkitulvia ja lumi-inferno — ilmastokriisin vaikutukset näkyvät myös Suomessa. Mihin meidän pitää varautua, mitä on odotettavissa?  Suomen Lääketieteen Säätiön Tulevaisuuden lääketiedettä -podcastissa tiedetoimittaja Mari Heikkilän kanssa keskustelevat kansanterveystieteen professori Jouni Jaakkola ja ympäristöepidemiologian professori, THL:n johtava tutkija Timo Lanki. Osa 2/2: Miten ilmastokriisi vaikuttaa maailmanlaajuisesti ihmisten terveyteen? Mitä meidän pitäisi tehdä?  Kaikki Suomen Lääketieteen säätiön Tulevaisuuden lääketiedettä -podcastin jaksot ovat kuunneltavissa myös Spotifyssä ja muilla podcast-alustoilla.

Vaikka ilmastokriisi vaikuttaa haitallisesti myös suomalaisten terveyteen, maailmanlaajuiset vaikutukset ovat huomattavasti dramaattisempia.

“Meillä on kaksi vastakkaistyyppistä ongelmaa. Tiettyjen alueiden kuivuus aiheuttaa ongelmia esimerkiksi ravinnon tuotannossa ja tätä kautta laajoja terveyshaittoja. Toisaalta on merenpinnan nousu ja huomattavien urbaanien alueiden muuttuminen asuinkelvottomaksi”, Jouni Jaakkola toteaa.

Ääriesimerkkejä ovat tietyt saarivaltiot, joiden on pahimmalla skenaariolla ennustettu uppoavan valtamereen.

Ukrainan kriisi on osoittanut, miten riippuvaisia olemme siitä, mitä muualla tapahtuu.

“Merenpinnan nousu stimuloi muuttoliikettä. Toisaalta kuivuuteen liittyvät muutokset saattavat yhdistyä erilaisiin konflikteihin, myös aseellisiin.”

Timo Lanki muistuttaa, että jo tällä hetkellä joka vuosi arviolta puolet maailman väestöstä kärsii ainakin ajoittain vakavasta vesipulasta. Lisäksi helleaallot voivat tehdä elämästä tukalaa.

“Iso osa maailman väestöstä asuu alueilla, joissa työnteko ulkona ajoittain on täysin mahdotonta. Tämä tulee lisääntymään. Jossain vaiheessa tulevat biologisen kestokyvyn rajat vastaan.”

Koska maapallo on yhteinen, vaikeat globaalit kriisit näkyvät väistämättä myös Suomessa.

“Ukrainan kriisi on osoittanut, miten riippuvaisia olemme siitä, mitä muualla tapahtuu. Kyllä ruoan hinta tulee nousemaan Suomessakin. Tämä on yksi asia, mitä on ennustettu ilmastonmuutoksen yhteydessä: heittely elintarvikkeiden alkutuotannossa ja sitä kautta hinnoissa tulee lisääntymään”, Lanki toteaa.

Sähkö-, vesi- ja lämpökatkoksiin pitää varautua

Yhteiskunnallisesti ilmastokriisiin varautuminen tarkoittaa muun muassa varautumista erilaisiin katkoksiin.

“Sään ääriolosuhteita tulee. Vaikka ne eivät ole yhtä dramaattisia kuin muualla, niitä on jo ollut ja tulee jatkossakin olemaan”, Timo Lanki toteaa.

Systemaattista hellevarautumista ei Suomessa vieläkään tehdä.

Sähkö-, lämpö- ja vesikatkoksiin pitää varautua. Siksi tulee tehdä hyvät varautumissuunnitelmat. Pitää olla esimerkiksi suunnitelma, miten vanhainkoti evakuoidaan, jos lämmönjakelu katkeaa.

Lisäksi pitäisi varautua paremmin helleaaltoihin. Langin mukaan systemaattista hellevarautumista ei Suomessa vieläkään tehdä.

“Tutkimusten mukaan suurin osa kuolemista tapahtuu sosiaali- ja terveydenhuollon laitoksissa, joissa on kuumuuden haitoille erityisen herkkiä iäkkäitä ja kroonisesti sairaita ihmisiä.  Siellä saadaan usein se kuolemaan johtava kuuma-altistuminen”, Lanki toteaa.

Osin tämä reagoinnin hitaus johtuu siitä, että helteiden terveysriskit tiedostettiin maailmanlaajuisestikin kunnolla vasta vuoden 2003 suuren helleaallon aikana. Tällöin esimerkiksi Ranskassa noin 20 000 ihmistä kuoli.

 

Viheralueilla voidaan torjua haittoja

Jouni Jaakkolan mukaan pitäisi varautua myös ilmastonmuutoksen epäsuoriin vaikutuksiin, kuten tulviin. Tähän voidaan varautua muun muassa yhdyskuntasuunnittelun ja rakentamisen kautta.

“Nämä ovat asioita, mitkä pitää tehdä pidemmän aikavälin suunnitelmina. Sillä tavoin voidaan parantaa merkittävästi meidän sopeutumista. Suomessa on parhaiten toimittu jokitulvien ehkäisyssä, johon liittyen on tehty tarkat kartoitukset ja suunnitelmat.”

Viime aikoina on myös tullut uutta tietoa viheralueiden merkityksestä.

“Viheralueet suojaavat meitä sekä äärisääilmiöiden haitoilta, etenkin helteiltä, mutta ne saattavat vähentää myös ilmansaasteiden aiheuttamia terveyshaittoja. Tässä voidaan saavuttaa moninkertainen hyöty, jos pystytään luomaan ja ylläpitämään vihreitä hyvin rakennettuja ympäristöjä”, Jaakkola kertoo.

Timo Langin mukaan myös terveydenhuollossa pitää pystyä vähentämään ilmastopäästöjä.

Terveydenhuollon päästöjen osuus on kokonaisuudessaan yllättävän iso.

“Meidän pitää pystyä parempaan kuin mihin nyt pystytään, puhutaan sitten rakennusten energiankulutuksesta tai kertakäyttöisten välineiden käytöstä”, Lanki toteaa.

Vaikka esimerkiksi kertakäyttövälineet ovat terveydenhuollossa osin välttämättömiä, pitää materiaalivalintoihin kiinnittää huomiota. Jos valitaan aina halvin, heitetään samalla ympäristöarvot romukoppaan.

“Terveydenhuollon päästöjen osuus on kokonaisuudessaan yllättävän iso, arviolta 5-10 prosenttia. Se on aika massiivinen osuus ja siihen sisältyy mahdollisuuksia vähentää”, Jaakkola sanoo.

Myös jokaisen omilla valinnoilla on iso merkitys

Ilmastokriisin torjunnassa myös jokaisen ihmisen omilla toimilla on iso merkitys. On joukko sellaisia elämäntapamuutoksia, joilla samanaikaisesti sekä tuotetaan terveyshyötyä että hillitään ilmastonmuutosta.

“Kun siirrytään hyötyliikuntaan oman auton käytön sijasta, tulee win-win tilanne. Samalla keho voi paremmin ja ilmasto paremmin”, Jaakkola sanoo.

Jaakkolan mukaan toinen keskeinen kysymys liittyy ravintoon.

“Länsimaissa äärimmäisyyteen mennyt punaisen lihan käyttö kuormittaa ilmastoa erittäin mittavasti ja samanaikaisesti lisää muun muassa sydän- ja verisuonitautien riskiä. Vähentämällä tai jopa lopettamalla punaisen lihan käyttö voitaisiin saavuttaa huikeita terveyshyötyjä ja samanaikaisesti hillitä ilmastonmuutosta.”

Se ei nyt ihan vaan riitä, että vaihdetaan hehkulamput ledeihin.

Jaakkolan mukaan jokaisen ihmisen omilla toimilla ja valinnoilla on iso merkitys, joten kannattaa miettiä itselleen sopivia keinoja ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi.

“Nämä ovat keskeisiä, isoja kysymyksiä, joissa jokainen voi omalla elämäntapavalinnoillaan tuoda oman panoksensa.”

Langin mukaan meidän pitää tehdä elämäntapamuutos, mutta sen ei tarvitse merkitä elämän kurjistumista.

“Se ei nyt ihan vaan riitä, että vaihdetaan hehkulamput ledeihin.”

 

Teksti: Mari Heikkilä

Lahjoita lääketieteen tutkimukseen