Suomen Lääketieteen säätiön kuusiosaisessa “Ihmiskunnan viholliset — ja uskolliset ystävät”-sarjassa puhutaan mikrobeista. Neljännessä jaksossa tiedetoimittaja Mari Heikkilän haastateltavina ovat Suomen rokotetutkimuksen lääketieteellinen johtaja Mika Rämet ja Jyväskylän yliopiston professori, virustutkija Varpu Marjomäki. Säätiön Tulevaisuuden lääketiedettä -podcastin kaikki jaksot ovat kuunneltavissa Spotifyssä ja muilla podcast-alustoilla.
Vuonna 2011 Yhdysvaltain tiedustelupalvelu CIA järjesti paikallisen lääkärin avulla valerokotuksia Pakistanin Abbotabadissa. Vanhemmille kerrottiin, että vauvoille annettiin hepatiitti B-rokotuksia, mutta todellisuudessa vauvoilta otettiin salaa DNA-näytteitä. Operaatiossa jäljitettiin lapsia, jotka olivat sukua Osama bin Ladenille. Operaation kautta löytyi kolme bin Ladenin vaimoa, joilta saatiin tietoja al-Quida johtajan liikkeistä. Yhdysvaltalainen kommandojoukko sai kiinni surmasi terroristijohtajan toukokuussa 2011.
Olisi ehkä kannattanut vielä pohtia asiaa pari kertaa.
Tämän jälkeen Pakistanissa rokotusskeptisyys kasvoi etenkin ääri-islamistisilla alueilla ja rokotusten ottaminen väheni. Suomen rokotetutkimuksen lääketieteellinen johtaja Mika Rämet pitää tapahtunutta hyvin valitettavana.
“Onko näin, että tarkoitus pyhittää keinot ja minkälaisia keinoja kannattaa käyttää — olisi ehkä kannattanut vielä pohtia asiaa pari kertaa. – – Luottamuksen voi oikeastaan menettää vain kerran. Sen jälkeen sen rakentaminen on hankalaa”, Rämet toteaa.
Poliittiset olot ja rokotevastaisuus vaikeuttavat tautien hävittämistä
Isorokko saatiin rokotusten avulla jo 1970-luvun lopulla kokonaan hävitettyä maapallolta, mutta muista ihmiskuntaa piinaavasta viruksesta ei ole vielä päästy eroon. Periaatteessa kokonaan hävitettävissä olisivat sellaiset taudit, jotka leviävät vain ihmisten keskuudessa ja joihin on tehokas rokote: polio, tuhkarokko, sikotauti ja vihurirokko. Sen sijaan esimerkiksi influenssa- ja koronaviruksia ei saada koskaan hävitettyä, sillä ne leviävät myös eläinten joukossa.
Maailman terveysjärjestö WHO on asettanut tavoitteekseen polion hävittämisen. Siinä ollaan päästy pitkälle, mutta tautia on edelleen endeemisenä Pakistanissa ja Afganistanissa. Näissä maissa on paljon rokotevastaisuutta. Esimerkiksi Pakistanissa ammuttiin kesäkuussa 2022 poliorokotteita antava rokotetyöntekijä ja kaksi hänen kanssaan liikkunutta poliisia.
Tuhkarokon hävittäminen on osoittautunut vaikeaksi, vaikka siihen on hyvä rokote. Tauti leviää herkästi rokottamattomassa väestössä. Tautiin kuoli vuonna 2018 maailmanlaajuisesti 140 000 ihmistä, joista valtaosa oli alle 5-vuotiaita lapsia.
Ei siitä koskaan hyvä mieli tule, kun tästä puhuu.
“Ei siitä koskaan hyvä mieli tule, kun tästä puhuu”, Rämet toteaa.
Onneksi kuitenkin suuressa osassa maailmaa tuhkarokosta, poliosta, vihurirokosta ja sikotaudista on päästy rokotusten avulla eroon — esimerkiksi Suomessa ei tarvitse pelätä sairastuvansa niihin. Arviolta 4-5 miljoonaa kuolemaa estyy rokotusten ansiosta joka vuosi. Koronarokotteet puolestaan estivät yhden vuoden aikana 2020-2021 noin 14,4 miljoonaa kuolemaa.
Koronavirus muuttuu hitaasti — ihmisten onneksi
Oletko koskaan pohtinut, miksi influenssavirusta vastaan tarvitaan uusi rokote joka vuosi, mutta joidenkin virusten torjumiseen riittää, kun saa rokotukset lapsena?
Tämä johtuu osin siitä, että virusten perimä muuntuu erilaisella nopeudella. Tartunnan jälkeen viruksen perimästä syntyy ihmissoluissa aina iso määrä kopiota. Influenssan perimä on rna:ta ja siihen tulee kopiointivaiheessa hyvin herkästi muutoksia. Nämä kopiontivirheet kasaantuvat kerta kerralta, kun virus siirtyy ihmisestä toiseen. Muutokset viruksen perimässä johtavat lopulta niin isoihin muutoksiin influenssaviruksen pinnan piikkiproteiineissa, ettei elimistön puolustusjärjestelmä enää tunnista virusta. Tämän vuoksi joka vuosi tarvitaan uusi influenssarokote: virus on vuoden maailmalla kulkiessaan ehtinyt muuttua niin paljon, ettei vuotta aiemmin annettu rokote anna enää riittävän hyvää suojaa.
Kopiointivirheet viruksen perimässä kasaantuvat kerta kerralta, kun virus siirtyy ihmisestä toiseen.
Vaikka koronaviruksestakin (SARS-CoV-2) tulee uusia variantteja, kuten omikron ja kranken, se on virusten mittapuulla melko hidas muuntumaan. Tämä johtuu siitä, että koronaviruksella on käytössään oikolukumekanismi, jolla se tarkistaa rna:n kopioitumisen. Tämä on ihmisten kannalta hyvä asia. Koronavirus on suhteellisen muuttumaton ja siksi alkuperäiset rokotteet suojaavat yhä hyvin vakavaa tautimuotoa vastaan.
“Mutaatioita tulee huomattavan vähän. Evoluutiossa niitä aina tulee, mutta koronaviruksen kohdalla ei valtavia määriä”, Rämet kertoo.
Tuhkarokkoa vastaan puolestaan riittää rokottaminen lapsena (MPR). Tämä johtuu siitä, että tuhkarokkoviruksessa ei ole tapahtunut vuosikymmenten varrella merkittäviä muutoksia. Sama rokote tepsii yhä. Tämä johtuu tutkimuksen mukaan siitä, että tuhkarokkoviruksen pintaproteiineissa pitäisi tapahtua samanaikaisesti muutoksia viidessä eri kohdassa, jotta viruksen pinta muuttuisi niin paljon, ettei puolustusjärjestelmä enää tunnistaisi virusta — eikä näiden muutosten jälkeen virus enää kykenisi tarttumaan isäntäsolun pinnalle.
Viruslääkkeet estävät viruksen lisääntymistä ja leviämistä
Bakteereja vastaan on käytössä iso liuta erilaisia antibiootteja, mutta miksi virustauteihin on vähän lääkkeitä?
Virustutkijan, professori Varpu Marjomäen mukaan haasteena on, että lääkkeen kehittäminen virusta vastaan vaatii paljon tarkkaa tietoa viruksen tartuntasyklistä: pitää ymmärtää, miten virus infektoi soluja ja mitä se tarvitsee soluista, jotta tarttuu tehokkaasti. Tämän tiedon karttuminen on hidasta ja vaatii paljon tutkimusta.
Suurin läpimurto on ollut tehokkaiden hiv-lääkkeiden saaminen käyttöön. Yhdistelmälääkehoidot mullistivat 1990-luvun puolivälissä hiv-potilaiden elämän. Ajoissa aloitetun hiv-lääkityksen ansiosta tartunta ei yleensä lyhennä elinikää.
Yhdistelmälääkehoidot mullistivat 1990-luvun puolivälissä hiv-potilaiden elämän.
Marjomäen mukaan monet lääkkeistä kohdistuvat viruksen proteaaseja vastaan. Proteaasit ovat entsyymejä, jotka vastaavat virusten kypsymisestä eli ne muokkaavat viruksen tarvitsemat proteiinit lopulliseen muotoonsa uuden viruksen rakentamista varten.
“Myös koronavirusta vastaan tällä hetkellä parhaat lääkkeet ovat juuri viruksen proteaasia vastaan”, Marjomäki kertoo.
Marjomäki uskoo, että tulevaisuudessa saadaan tutkimusten myötä käyttöön myös entistä laajakirjoisempia lääkkeitä virustauteja kohtaan, sillä monet virukset käyttävät samanlaisia reittejä tartunnan yhteydessä.
Kiinnostaako aihe? Kuuntele lisää viruksista, rokotuksista ja viruslääkkeistä Lääketieteen Säätiön podcastista ”Vain yksi on joukosta poissa”. Suomen lääketieteen säätiön kuusiosainen podcast-sarja ”Ihmiskunnan viholliset — ja uskolliset ystävät” käsittelee mikrobien merkitystä ihmisten terveydelle. Uusi jakso ilmestyy kerran kuukaudessa. Tykkää podcastista Spotifyssä tai muilla podcast-alustoilla, niin saat ilmoituksen uuden jakson ilmestyessä.